Tunnistaminen

Kielellinen erityisvaikeus ilmenee puheen ja kielen kehityksen viivästymisenä ja erityispiirteinä. Kielellinen erityisvaikeus ilmenee eri lapsilla eri tavoin. 


Diagnosointi

Kielellinen erityisvaikeus on luotettavimmin diagnosoitavissa keskimäärin 4–6 vuoden iässä. Jotta häiriö haittaisi mahdollisimman vähän osallistumista ja toimintaa, tukitoimet pitäisi kuitenkin aloittaa jo silloin kun epäily kehityksen viivästymisestä herää.


Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit

Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien mukaan. Kielellisissä häiriöissä ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.


Vertaistuki

Aivoliiton kautta löydät itsellesi tai läheisellesi voimaannuttavaa vertaistukea. Kielellinen erityisvaikeus -yhdistyksemme toimivat ympäri Suomea yli 30 paikkakunnalla. Tule mukaan!

Lyhyesti kielellisestä erityisvaikeudesta

Noin 7 prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus. Puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista. Kielellinen erityisvaikeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä. 

Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Lapsen kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät kehity iän mukaisesti. 

Puhe puuttuu kokonaan, sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään sanoja lauseiksi. 

Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Lapsi saattaa olla myös puhumaton tai hänen puheensa on merkittävän epäselvää ja lähempänä 3 ikävuotta vieraalle edelleen vaikeaa ymmärtää.

Lue lisää