Eduskuntavaalit

Aivoliitto-yhteisön toiminnan ensisijaiset kohderyhmät ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja kehityksellisen kielihäiriön omaavat henkilöt sekä heidän läheisensä. Aivoliitto tekee kuitenkin töitä myös kaikkien Suomessa asuvien terveyden edistämiseksi. Osaamisemme perustuu vahvaan tietoon aivoterveydestä, aivoverenkiertohäiriöistä, kehityksellisestä kielihäiriöstä ja terveyden edistämisestä. Tältä sivulta löydät tavoitteemme eduskuntavaaleissa 2023. Kuulumme tarttumattomien sairauksien (NCD) järjestöverkostoon ja teemme yhteistyötä ADHD-liiton ja Autismiliiton kanssa varmistaaksemme kaikille mielekkään ja merkityksellisen elämän mahdollisuuden. Aivoliitto on ollut mukana valmistelemassa näiden verkostojen yhteisiä tavoitteita.

Eduskuntavaalitavoitteet 2023

Suomelle tulee valmistella toimialat ylittävä tarttumattomien sairauksien ehkäisyohjelma

Tarttumattomat sairaudet (NCD) muodostavat merkittävän kansanterveydellisen ja -taloudellisen sekä inhimillisen taakan. Sairastuvuudessa on merkittäviä sosioekonomiseen taustaan liittyviä eroja.

On merkittävä puute, että mielenterveysstrategian rinnalla ei ole suunnitelmallista ohjelmaa muiden tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Koska tarttumattomien sairauksien riski- ja suojaavat tekijät ovat hyvin yhteneväisiä, yhteinen ohjelma on tarkoituksenmukainen.

• Aivoliiton koordinoima, kansainvälisesti ainutlaatuinen, Kansallinen aivoterveysohjelma luo osaltaan pohjaa ja lähtökohtia laajemmalle ohjelmalle. Työtämme ohjaa ajatus, että kansallinen aivoterveysohjelma on osa laajempaa, esimerkiksi hyvinvointialueittain rakentuvaa, ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan kokonaisuutta. Vaikutusten hankinta on puolestaan toimiva mahdollisuus nykyaikaisen ehkäisevän toiminnan inhimillisen ja taloudellisen hyötypotentiaalin ulosmittaamiseen.
• Kansallinen ohjelma kokoaa voimavaroja, koordinoi toimintaa ja tuottaa synergiaetuja.
• Valmisteltavan ohjelman tulee sisältää terveyden edistäminen sekä tarttumattomien sairauksien ehkäisy ja hoito.
• Sairausryhmäkohtaisilla, käytännönläheisillä ohjelmilla voidaan tukea ja seurata tavoitteiden toimeenpanoa.

Ihmisten terveyden perustaksi tarvitaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmastonmuutos on aikamme suurin terveysriski. Planeetan hyvinvointia ja ihmisten hyvinvointia ei voi enää erottaa.

Poliittisilla päätöksillä tulee lisätä yhtä aikaa sekä ihmisten hyvinvointia että luonnon ja ilmaston kestävyyttä.

• Yhteiskunnassa tunnistetaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön keskinäisriippuvuus nykyistä paremmin (planetaarinen terveys).
• llmansaasteiden ja ilmassa olevien pienhiukkasten ja muiden ympäristöaltisteiden määrää on vähennettävä esimerkiksi liikennettä sähköistämällä ja kestävillä energiaratkaisuilla.
• Jalkaisin ja polkupyörällä liikkumisen sekä joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta tulee lisätä.
• Saavutettava lähiluonto ja monimuotoiset luontoalueet tulee turvata ja lisätä niiden määrää.
• Kasvisten kulutusta on lisättävä, lihan kulutusta vähennettävä (julkisissa ruokapalveluissa ja väestön kulutustottumuksissa).
• Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on vähennettävä muun muassa lisäämällä savuttomia elinympäristöjä, vähentämällä tupakka- ja nikotiinituotteiden houkuttelevuutta sekä tukemalla käytön lopettamista.
• Antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi turhista antibioottikuureista on luovuttava sekä terveydenhuollossa että eläintuotannossa.

Suomeen on saatava laaja-alainen terveysvero

Aikuisista suomalaisista suurin osa on ylipainoisia tai lihavia, pienimpienkin lasten lihavuus lisääntyy. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa. Myös rasvan laatu on suomalaisen ruokavalion haaste.

Laajapohjainen, eri ruokaryhmät huomioiva terveysvero on valmisteltava ravitsemus- ja kansanterveystieteellistä asiantuntemusta hyödyntäen ja otettava vero käyttöön hallituskauden aikana.

• Terveyttä edistävä veromalli tekisi terveyden kannalta paremmista valinnoista edullisempia ja runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista vähemmän houkuttelevia.
• Veromalli ohjaisi elintarviketeollisuutta tuottamaan terveellisempiä elintarvikkeita.
• Pelkkä sokerivero on kansanterveyden näkökulmasta liian kapea-alainen. Sokerin lisäksi verotuksessa on otettava huomioon myös suola ja rasvan laatu.
• Sydänmerkki-kriteeristö tarjoaa hyvän pohjan veromallin rakentamiselle
• Terveysverolle löytyy kansalaisten vahva kannatus: yli puolet suomalaisista kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.

Hoidon yhdenvertaisuutta on määrätietoisesti edistettävä alentamalla kustannuksia ja rakentamalla yhtenäisiä ja yhteneviä hoitopolkuja

Suomessa kotitalouksien maksurasitus terveydenhuollon asiakasmaksuina ja omavastuina on pohjoismaisittain suuri. Hoitoa on kehitettävä niin, että hoidon saatavuus ja saavutettavuus paranevat ja väestön hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat.

• Sujuva hoitopolku hälytyksestä tai kuntoutuksesta kotiin
• Asiakasmaksulainsäädäntöön tulee tehdä kokonaisuudistus. Sote-palvelujen maksuttomuutta on lisättävä yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea, esimerkiksi tekemällä terveyskeskuslääkärikäynneistä maksuttomia.
• Terveydenhuollon maksujen vuosittaisia omavastuuosuuksia eli ns. maksukattoja on ensi tilassa alennettava. Maksukattojen yhdistämisen ja omavastuuosuuksien jaksottamisen vaihtoehdot ja vaikutukset on selvitettävä, ml. lääkekulujen osamaksujärjestelmä.
• Vaikuttavuuden seurantaa ja tuloksellisuutta on parannettava hyödyntämällä esimerkiksi terveydenhuollon laaturekistereistä saatavaa tietoa

Yhdenvertainen ja kaikille sopiva koulu ja opiskelu

• Yhtenäinen oppimisen ja koulunkäynnin tuki ulotetaan koko koulutusjärjestelmään varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle.
• Tuen toteuttamiseen varmistetaan riittävät ja pysyvät resurssit.
• Opettajien, koulunkäynninohjaajien ja varhaiskasvatuksen ohjaajien ammatillista osaamista neurokirjon oppilaiden ohjaamisessa ja opettamisessa vahvistetaan.
• Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että ne tukevat kaikkien lasten oppimista.
• Oppilaiden oikeusturvaa vahvistetaan.

Yhdenvertainen ja kaikille sopiva työelämä – ei jätetä potentiaalia hyödyntämättä

• Varmistetaan tukitoimien jatkuvuus opinnoista työelämään.
• Työelämää kehittämällä edistetään neurokirjon henkilöiden mahdollisuuksia työllistymiseen.

Suomeen on saatava kokonaisvaltainen neurokirjon toimenpideohjelma