AVH-tutkimus Euroopassa
Stroke Alliance for Europe –kattojärjestömme (SAFE) solmimien kumppanuuksien kautta olemme yhteydessä eurooppalaiseen AVH-tutkimukseen.Tutkimuksia rahoittaa mm. Euroopan komission Horisontti 2020-ohjelma, jota myös Suomi tukee.
PRESTIGE AF
Aivoverenvuodon saaneista potilaista osalla on myös eteisvärinä, joka altistaa heidät aivoinfarkteille. Eteisvärinää tulisi siksi hoitaa verenohennuslääkityksellä eli antikoagulantilla, joka estää suonia tukkivien verihyytymien syntyä. Voidaanko antikoagulanttihoitoa antaa aivoverenvuodon sairastaneille turvallisesti ja jos, niin missä tapauksissa, tätä selvittää PRESTIGE AF-tutkimus.
PRECIOUS
PRECIOUS keskittyy aivoverenkiertohäiriön jälkeisten komplikaatioiden hallintaan erityisesti yli 66-vuotiailla potilailla. Melko usein aivoverenkiertohäiriön jälkeen potilaalle nousee kuume, hän kärsii pahoinvoinnista tai saa keuhkokuumeen. Nämä ja muut mahdolliset ongelmat ennustavat hänelle muita huonompaa toipumista. Toistaiseksi AVH:n jälkioireita hoidetaan sitä mukaan kun ne ilmaantuvat. PRECIOUS -tutkimuksessa lääkehoito aloitetaan ennakoivasti, jo ennen oireiden näkymistä. Oletuksena on, että oireiden kehittymistä estävä hoito nopeuttaa potilaan toipumista aivoverenkiertohäiriöstä.
SVDs@Target
Suomessa tuntemattomaksi kansansairaudeksi mainittu pienten suonten tauti on SVDs@Target tutkimuksen keskiössä. Pienten suonten tauti aiheuttaa muutoksia aivojen pienimmissä suonissa ja sen arvioidaan olevan osatekijänä neljänneksessä kaikista aivoverenkiertohäiriöistä ja peräti 45 prosentissa muistisairauksista. Sairauden syntymekanismit tunnetaan huonosti. SVDs@Target-tutkijoiden tavoitteena on valottaa näitä mekanismeja ja siten luoda edellytyksiä sairauden tehokkaalle hoidolle. Lisätavoitteenä tutkimushankkeessa on kehittää keinoja, joilla tauti voitaisiin tunnistaa jo sen varhaisvaiheessa.
Proof ja Tension
Aivoinfarktin uhatessa verihyytymän tukkiva suoni pyritään avaamaan mahdollisimman nopeasti. Avaaminen tehdään akuuttiyksikössä joko liuotushoidolla tai tukoksen mekaanisella poistolla. Jälkimmäisestä käytetään myös nimitystä trombektomia tai mekaaninen rekanalisaatiohoito.
Vaikka aivosuoni saataisiin onnistuneesti auki, potilaan aivokudos on ehtinyt saada ehkä suuriakin vaurioita hapenpuutteen takia. Aivosolut alkavat kuolla jo hyvin lyhyen hapettomuuden jälkeen. Proof -tutkimuksen oletus on, että tätä solukuolema voitaisiin estää siten, että sairastunut alkaa saada mahdollisimman nopeasti lisähappea. Puhtaan hapen hengittäminen lisäisi veren happipitoisuutta ja voisi mahdollisesti kompensoida tukoksen aiheuttamaa hapenpuutetta. Parhaassa tapauksessa hapetus pitäisi aivosolut elossa niin kauan, että tukkeutunut suoni saadaan auki. Mikäli tutkimushypoteesi osoittautuu toimivaksi, voi se merkitä, että happihoito alkaisi jo kotona, heti oireiden alettua.
On todennäköistä, tukoksen mekaaninen poisto kannattaa silloinkin, kun aivosuonen tukos on aiheuttanut aivoissa laajempaa vahinkoa. Tälle oletukselle ollaan hankkimassa näyttöä Tension-tutkimuksella. Tutkimus saattaa laajentaa potilasjoukkoa, joka voi tarvittaessa saada trombektomian.