Aivoterveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa on tärkeää jatkuen koko elämän ajan. Omaa aivoterveyttä voi helposti edistää mm. terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja riittävällä unella. Poimi videolta vinkit omaan arkeesi.
Eläkeläiskuorot, urheiluseurojen talkoot, vapaaehtoistyö ja pappojen peli-illat. Nämä ja tuhannet muut yhdessä tekemisen muodot voi laskea kulttuuriharrastuksiksi. Tutkimukset osoittavat, että kulttuuri tuottaa terveyttä ja pidentää ikää.
Aivojen muovautuminen ei lopu koskaan – ja vielä vanhanakin ihminen oppii uutta. Suurimmat harppaukset aivojen kehityksessä tapahtuvat kuitenkin kohdussa sekä vauva-, leikki-, koulu- ja murrosiässä.
Parasta aivoterveyden edistämistä on ottaa elämä sopivan rennosti. Kansallinen aivoterveysohjelma nostaakin esiin muun muassa levon ja ilon merkitystä.
Pitkittynyt korona vaikuttaa myös kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin ja keskittymiseen. Koronan aivo-oireet menevät yleensä ajan saatossa ohi, mutta jälkiäkin voi jäädä, kertoo neurologian professori Risto O. Roine.
Kun vauhti kiihtyy, vagushermot painavat jarrua. Mielenhallinnassa ja stressinsiedossa onkin pitkälti kyse tahdosta riippumattoman hermoston kahden eri puoliskon välisestä tasapainoilusta. Voit itsekin rauhoittaa hermojasi esimerkiksi hengitysharjoituksin.
Ilman tunteita emme kykenisi pelkäämään, rakastamaan tai suuttumaan. Mutta miten tunteet ohjaavat arkeamme ja valintojamme, ja olemmeko täysin tunteidemme vietävissä? Entä mikä rooli on älyllä ja järjenkäytöllä?
Stressi lievittyy, muisti vetreytyy ja vireystila paranee – harrastaminen on monipuolista ravintoa aivoillemme. Mutta millaiset harrastukset ovat erityisen kyvykkäitä kohentamaan aivoterveyttämme? Professori, aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta vastaa.
Jatkuva stressi horjuttaa muistia ja keskittymiskykyä, heikentää unenlaatua ja pitää yllä levotonta ja ärtynyttä mielialaa. Onneksi stressiä on mahdollista lievittää – mutta miten? Psykologian tohtori, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta vastaa.
Elämämme on täynnä tilanteita, jossa mielenkiintomme kohteet vetävät meitä eri suuntiin. Silloin kysytään itsekontrollia. Mutta voiko itsekontrollia opetella?
Pelot, huolet ja murheet voivat kroonistuessaan horjuttaa mielialaa, syödä yöunet ja suistaa masennukseen. Turhasta vatvomisesta on onneksi mahdollista päästä eroon. Psykoterapeutti kertoo, miten.
