Alkoholi

Alkoholin vaikutukset aivoihin ovat nopeat ja selvät, ja useimmille suomalaisille tutut. Viinasta tullaan humalaan, känniin, jurriin tai juovuksiin. Mitä tottumattomampi juoja on, sitä voimakkaammin alkoholi vaikuttaa. Ja päinvastoin. Alkoholin sietokyky kasvaa nopeasti ja usein huomaamatta.

Runsas juominen lisää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa: mitä enemmän alkoholia käytetään sitä suurempi vaara on. Kun pohdit omaa alkoholinkäyttöäsi, sinun on hyvä tietää vuonna 2015 julkaistusta tutkimuksesta. Sen mukaan yli kaksi alkoholiannosta päivittäin juovat keski-ikäiset sairastuvat aivoverenkiertohäiriöön selvästi todennäköisemmin kuin kohtuullisemmin alkoholia käyttävät. Tutkimuksen perusteella riski on samaa luokkaa tai jopa suurempi kuin korkeaan verenpaineeseen tai diabetekseen liittyvä sairastumisriski.

Suurkuluttajan aivot vaarassa

Alkoholin aivohaitat alkavat kasautua, kun alkoholia alkaa kulua usein ja runsaasti. Missä vaiheessa ja kenelle haittoja tulee, on hyvin yksilöllistä, eikä varmoja turvarajoja voida antaa. Suurkulutuksen rajana pidetään miehellä 24 annosta viikossa ja naisella 16 annosta viikossa. Ikäihminen ei kestä samaa määrää kuin työikäinen, sillä ikääntyessä alkoholin sietokyky muuttuu. Lasten ja nuorten kehittyviin aivoihin alkoholi ei kuulu ollenkaan. 

Kun alkoholinkäyttö jatkuu pitkään, seurauksena on aivosolujen kuolemaa eli aivoatrofiaa. Kun aivosoluja on kuollut runsaasti, älylliset toiminnat heikkenevät. Yleisimmin seuraa muistivaikeuksia, tiedon prosessoinnin hidastumista, toiminnan ohjaus vaikeutuu ja persoonallisuus muuttuu.