Ajankohtaista AVH:sta

2.10.2013 8.00

Liikunta on välttämätöntä ikäihmisten toimintakyvylle

Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Vuonna 2040 yli joka neljäs suomalainen on 65-vuotias tai sitä vanhempi. Ikäihmisten toimintakyvyn turvaaminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen haaste. 

Ikäihmiselle päivittäinen liikunta on elinehto ja sitä tulisi harjoittaa monipuolisesti ja säännöllisesti. Tällä hetkellä näin ei tapahdu ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Lisäksi liikkuminen vahvistaa mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Suomalaiset ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia, mutta kävely ja muu liikunta on selvitysten mukaan vähentymässä.  ”Liikunnan merkitys ikäihmisten toimintakyvylle on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Lihasten käyttö, liikkuminen ja liikunta ovat iäkkäille luontainen ja kustannustehokas terveydenedistämisen keino, mutta sitä ei ole määrätietoisesti otettu käyttöön vanhusten elämänlaadun parantajana”, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo.  

Liikkumattomuus on noussut maailmanlaajuiseksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi, jotka osaltaan vaikuttavat kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin. ”Merkittävä osa liikuntaa edistävistä toimenpiteistä tehdään muualla kuin liikuntasektorilla. Sen vuoksi tarvitaan poikkisektorista yhteistyötä ja selkeitä työnjakoja niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Tämä korostuu ikäihmisten liikunnan edistämisessä, jossa tarvitaan kuntien liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen, eläkeläisjärjestöjen ja myös liikuntaseurojen panosta sekä hyvää yhteistyötä”, linjaa valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen. 

Ikäihmisten erot liikunta-aktiivisuudessa ja toimintakyvyssä on huomioitava toimenpiteitä suunnattaessa. Liikunta-aktiivisuus voi vaihdella tavoitteellisesta kilpaharrastuksesta yhdistysten järjestämiin kuntojumppiin tai kävelyyn rollaattorin kanssa. Lisäksi ikäihmiset tulee ottaa paremmin mukaan oman toimintansa suunnitteluun. Tällä hetkellä vain puolessa kuntien hyvinvointistrategioista mainitaan ikäihmisten liikunnan kehittäminen. Tulevaisuudessa on tärkeätä, että vanhuspalvelulain soveltamisohjeisiin ja ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksiin lisätään ohjeistukset iäkkäiden liikunnasta. ”Suuri haaste on kehittää palvelutalojen, kotihoidon ja pitkäaikaishoitolaitosten toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi”, toteaa ohjelmajohtaja Elina Karvinen. 

Valtion liikuntaneuvoston ja Ikäinstituutin yhteistyössä tuottamassa Liikunta ja ikääntyminen -julkaisussa kerrotaan miksi ja miten ikäihmisten tulisi liikkua ja tarjotaan eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja työkaluja terveysliikuntatoiminnan käytännön toteutukseen. Lisäksi julkaisussa esitellään Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on lisätä parhaaseen tietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja -toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. Ohjelman kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat 60 + eläkkeelle siirtyvät, 75 + itsenäisesti asuvat, joilla on alkavia toimintakyyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon piirissä olevat ikäihmiset. 


Julkaisua voi tilata valtion liikuntaneuvostosta (Kari Koivumäki). 

Lisätietoja:Suunnittelija Kari Koivumäki, valtion liikuntaneuvosto 
kari.koivumaki@minedu.fi, 0295 3 30159
Ohjelmajohtaja Elina Karvinen, ohjelmajohtaja / Voimaa vanhuuteen - ja Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma, elina.karvinen@ikainstituutti.fi, 040 530 2603

Palaa otsikoihin