Kuntoutus

Aivoverenkiertohäiriöistä seuraa usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat jokaisen sairastuneen kohdalla. Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 % AVH:n sairastaneista. 

Alkuvaiheen tehokas kuntoutus on erityisen merkittävää. Varhain aloitettu kuntoutus takaa parhaan tuloksen. Jokaiselle potilaalle tehdään jo akuuttisairaalassa arvio kuntoutuksen tarpeesta siinä vaiheessa, kun potilaan tilanne on vakiintunut. Kuntoutusta jatketaan sairaalahoidon jälkeen kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan säännöllisesti. 

Kuntoutujan tukena on moniammatillinen asiantuntijaryhmä; neurologian erikoislääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä kuntoutujan, hänen omaistensa ja ammattihenkilöstön kanssa. 

Sairaalajakson jälkeen sairastunut voi saada avo- ja laitoskuntoutusta. Kuntoutuksella parannetaan sairastuneen kykyä toimia arjessa. Kuntoutujan oma aktiivisuus ja kiinnostus kuntoutumistaan kohtaan ovat kuntoutumisen avaintekijät. 

Kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta noin 5070 % on toipunut itsenäiseksi päivittäisissä toimissaan, 1530 % on jäänyt pysyvästi vammautuneeksi ja noin 20 % tarvitsee laitoshoitoa. 

Sairastuminen aiheuttaa useimmiten suuren elämänmuutoksen niin sairastuneelle kuin hänen läheisilleenkin. Menetyksiä ja muutoksia käsitellään esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseilla.


Aivoliitossa on sopeutumisvalmennuskurssien lisäksi tarjolla avoterapiapalveluina fysio- ja puheterapiaa. Terapiaa toteutetaan Suvituulessa, allasterapiana sekä kotikäynteinä.

Tutustu sopeutumisvalmennuskursseihin

Tutustu Aivoliiton terapiapalveluihin.



Miksi ja miten AVH:n sairastanutta tulee kuntouttaa?