Liikunta-aiheiset tiedotteet


Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset valmistuivat


Soveltava Liikunta SoveLi on jäsenjärjestöineen laatinut soveltavan liikunnan kehittämistä linjaavat suositukset. Tavoitteena on, että suositusten avulla liikuntatoiminnan laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat entisestään yhteisen tekemisen myötä.

Soveltavan liikunnan toimijoita kutsutaan kehittämään soveltavan liikunnan kenttää suositusten mukaisesti. Suositukset on tarkoitettu päätöksentekijöille, kunnille, järjestöille, yhdistyksille ja liikunta- ja urheiluseuroille sekä kaikille pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen parissa toimiville.

Suositukset täydentävät soveltavan liikunnan näkökulmasta valtakunnallisia yhteisiä linjauksia terveyttä ja hyvinvointia edistävästä liikunnasta, liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia ja ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa.

Kehittämissuositukset on kiteytetty kuuteen osa-alueeseen:

  1. Lainsäädäntö ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikuntatoiminnan kivijalkana.
  2. Liikkumisympäristöt ja olosuhteet liikunnan mahdollistajina.
  3. Liikuntaneuvonta ja -ohjaus liikuntatoiminnan työkaluna.
  4. Tietoisuus, asenteet ja osaaminen yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien taustalla.
  5. Tutkimustiedon ja kehittämistyön vuoropuhelu keskeisenä liikunnan kehittämisessä.
  6. Kehittämissuositusten toteutuksen seuranta ja arviointi.

Kehittämissuosituksissa alan parhaat asiantuntijat avaavat soveltavan liikunnan ja liikkujien kenttää. Lisäksi joukko kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä kertoo liikuntatoiminnan hyvistä käytännöistä.

Arkiliikunnan lisääminen on keskeinen tapa vähentää liikkumattomuutta ja lisätä liikuntaa. Väestön liikuntasuositukset toimintakyvyn eri vaiheissa ohjaavat liikkumiseen, mutta sen lisäksi tarvitaan asiantuntevaa liikuntaneuvontaa, tavoitteellista, ohjattua liikuntatoimintaa ja sopivat liikuntatilat.

Liikkuen kohti hyvinvointia – Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 on luettavissa osoitteessa www.soveli.fi/julkaisut ja painetun version voi tilata hintaan 4 euroa/kpl.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 511 5941, sähköposti anne.taulu@soveli.fi


Vuoden liikuntaharjoittelulla pitkäkestoisia vaikutuksia iäkkäille

Liikuntaharjoittelun tiedetään parantavan iäkkäiden toimintakykyä ja vähentävän sekä kaatumisia että kaatumisvammoja. Nyt on saatu uutta tietoa siitä, että liikuntaharjoittelun vaikutukset ovat pitkäkestoisia. UKK-instituutissa tehty tutkimus osoittaa vuoden kestäneen monipuolisen ja intensiivisen harjoittelujakson vaikutusten kantavan vielä viisi vuotta aktiivisen harjoittelun päättymisen jälkeenkin.

Monipuoliseen liikuntaharjoitteluun osallistuneilla naisilla oli yli puolet vähemmän vammoja aiheuttavia kaatumisia ja yli 70 prosenttia vähemmän murtumia verrokkiryhmän naisiin verrattuna viisi vuotta intervention päättymisen jälkeen. Nyt tehtävät satsaukset suurten ikäluokkien liikuttamiseen voivat siis poikia huomattavia säästöjä terveydenhuoltoon tulevina vuosia.

Tätä viiden vuoden terveydenhuollon rekistereihin perustuvaa seurantatutkimusta edelsi 12 kuukauden satunnaistettu ja kontrolloitu liikuntainterventiotutkimus. Siihen osallistui 149 tamperelaista 70-78-vuotiasta kotona asuvaa naista, jotka satunnaistettiin joko lihasvoimaharjoitteluryhmään, tasapaino-hyppelyharjoitteluryhmään, yhdistettyyn lihasvoima- ja tasapaino-hyppelyharjoitteluryhmään (monipuolinen liikuntaharjoittelu) tai verrokkiryhmään. Liikuntaharjoitteluryhmäläiset harjoittelivat ohjatusti kolmesti viikossa.

Vuoden harjoittelun jälkeen kaikki liikuntaryhmät hyötyivät harjoittelusta verrokkiryhmään verrattuna, mutta suurimmat harjoitusvaikutuksen näkyivät monipuolisen liikuntaharjoittelun ryhmässä. Siihen osallistuneiden fyysinen toimintakyky, tasapaino ja ketteryys sekä alaraajojen lihasvoimat paranivat selkeästi. Myös luustossa oli nähtävissä harjoitusvaikutuksia.

Seurantatutkimuksessa terveydenhuollon rekisteritieto saatiin lähes kaikista (97 %) interventioon osallistuneista, keskimäärin viiden vuoden ajalta harjoittelun päättymisen jälkeen. Tänä aikana naiset ottivat yhteyttä terveydenhuoltoon kaatumisen ja siitä seuranneiden vammojen vuoksi 81 kertaa. Kun verrokkiryhmän naisista kolme neljästä asioi terveydenhuollossa vähintään kerran kaatumisen vuoksi, monipuoliseen harjoitteluun osallistuneista naisista vain joka toinen tarvitsi terveydenhuollon apua kaatumisiinsa.

Vuosittain joka kolmas suomalainen eläkeikäinen kaatuu vähintään kerran. Arviolta joka toinen näistä kaatumisista aiheuttaa jonkinlaisen vamman ja joka viides johtaa terveydenhuollon kontaktiin. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kaatumistapaturmat aiheuttavat runsaasti kustannuksia yhteiskunnalle: pelkästään kaatumisvammojen sairaalahoitopäivistä aiheutuu vuosittain 400 miljoonan euron kustannukset.

Lisätiedot
Erikoistutkija Saija Karinkanta, UKK-instituutti
p. 03 282 9223

Alkuperäinen julkaisu
Karinkanta S, Kannus P, Uusi-Rasi K, Heinonen A, Sievänen H. Combined resistance and balance-jumping exercise reduces older women's injurious falls and fractures: 5-year follow-up study. Age Ageing 2015;doi: 10.1093/ageing/afv064 (Advance Access published May 18, 2015).

Lue tiedote UKK-instituutin verkkosivuilla

Voimaa vanhuuteen -ohjelma tukee tuloksellisesti itsenäistä asumista kotona

Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnat ovat kaksinkertaistaneet liikuntatarjonnan toimintakyvyltään heikentyneille, kotona asuville iäkkäille. Viikoittaisissa ryhmissä harjoittelee 70 % ohjelman kohderyhmään kuuluvista kuntalaisista. Eri toimijoiden kanssa suunniteltu liikuntapalveluketju löytää iäkkäät paremmin heille sopiviin liikuntaryhmiin, ja kunnon seuranta motivoi iäkkäitä jatkamaan liikkumista.

Ikäinstituutin koordinoimassa Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelmassa on mentoroitu 38 kunnan poikkihallinnollisia yhteistyöryhmiä kolmen vuoden ajan. Kuntiin on koulutettu reilut 170 kouluttajaa lisäämään paikallisten ammattilaisten ja vertaisohjaajien osaamista iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä ulkoilusta.

Kunnat ovat ottaneet käyttöön tai soveltaneet hyviä toimintamalleja heikompikuntoisten ikäihmisten terveysliikuntaan ja lisänneet ohjattua ulkoilua ja ulkoiluystävä-toimintaa.

”Liikuntaryhmiin osallistuneiden määrät ovat kaksinkertaistuneet. Etenkin järjestöt ja liikuntatoimi ovat lisänneet liikuntaryhmiä heikompikuntoisille iäkkäille. On ilahduttavaa huomata, että sosiaali- ja terveystoimi sekä liikuntatoimi ovat alkaneet tarjota tälle kohderyhmälle liikuntaneuvontaa”, toteaa ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista.

Tiivis yhteistyö kunnan eri hallintokuntien ja paikallisten järjestöjen kesken sekä tarkasti kohdennettu kehittämistyö ovat olleet avainasemassa tuloksekkaassa Voimaa vanhuuteen –työssä.

”Kunnan luottamus- ja virkamiesjohdon on tärkeä ymmärtää liikunnan merkitys toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Kun ikäihmisten terveysliikunta saadaan kirjattu osaksi kuntastrategiaa ja hyvinvointikertomusta, on käytännön eri toimijoiden helpompi suunnitella ja toteuttaa toimintaa yhteistyössä”, kiteyttää sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Fyysisesti aktiivinen arki ja säännöllinen ulkoilu ovat toimivat ja kustannustehokkaat keinot tukea ikäihmisen toimintakykyä ja itsenäistä asumista kotona. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee toteutuessaan entisestään vahvistamaan kunnan roolia hyvinvointi- ja terveystoimijana.

Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaarissa Helsingissä 22.4.2015 luovutettiin kuudelle ohjelmakunnalle Hyvä kello kauas -kuuluu tunnustus laadukkaasta terveysliikunnan kehittämistyöstä kotona asuville, toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Tunnustuksen saivat Alavus, Hanko, Liperi, Ruokolahti, Kouvola ja Valkeakoski.

Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Ikäinstituutin mentoroinnilla on tuettu ohjelmakuntien poikkisektorisia yhteistyöryhmiä. Työn tuloksena kuntien iäkkäille on tarjolla enemmän liikuntaneuvontaa, ohjattuja lihasvoima- ja tasapainosisältöisiä ryhmiä, ulkoilua ja arkiliikunnan mahdollisuuksia. Ohjelmaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Katso Voimaa vanhuuteen -ohjelman videot kuntien hyvistä toimintatavoista ikäihmisten liikuntaneuvonnasta, jumpparyhmistä ikäihmisten kotikulmilla ja ulkoilusta tästä linkistä.

Ikäinstituutti toimii hyvän vanhenemisen puolesta edistämällä toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Ikäinstituutti tuottaa ja välittää tietoa ikääntymisestä ja ikäihmisten elämästä, kehittää ja juurruttaa hyviä toimintatapoja ikäihmisten hyväksi, antaa asiantuntemusta ikäpolitiikan suunnitteluun ja osallistuu yhteiskunnalliseen ikäkeskusteluun. Elämänvoimaa vanhuuteen - elämänvoimaa vanhuudesta, www.ikainstituutti.fi


Liikuntalain uudistaminen on mahdollisuus

Liikuntalaki on uudistumassa. Uudistuksessa tarkastellaan myös liikunnan valtionapujärjestelmää. Aivoliitto on antanut 12.11.2013 lausunnon liikuntalakityöryhmälle ja valtionapua uudistavalle työryhmälle siitä, kuinka merkityksellisenä näemme kansanterveysjärjestöissä tehtävän liikuntatyön ja mitä asioita toivomme huomioitavan lakiesityksessä 2014.

Lue koko tiedote 

Liikunta on välttämätöntä ikäihmisten toimintakyvylle


Valtion liikuntaneuvoston ja Ikäinstituutin yhteistyössä tuottamassa Liikunta ja ikääntyminen -julkaisussa kerrotaan, miksi ja miten ikäihmisten tulisi liikkua sekä tarjotaan eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja työkaluja terveysliikuntatoiminnan käytännön toteutukseen. Lisäksi julkaisussa esitellään Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on lisätä parhaaseen tietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja -toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. Ohjelman kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat 60 + eläkkeelle siirtyvät, 75 + itsenäisesti asuvat, joilla on alkavia toimintakyyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon piirissä olevat ikäihmiset.

Lue koko tiedote

Liikunta ja ikääntyminen -julkaisu


Suomalaisten pitäisi liikkua enemmän ja istua vähemmän

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset, jotka ulottuvat vuoteen 2020. Linjaukset sisältävät terveyttä edistävän liikunnan toimenpideohjelman. Linjausten visio on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän.

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on Suomessa suuri tarve. Vaikka liikuntaa harrastetaan vapaa-ajalla melko aktiivisesti, on muu osa päivästä paljolti istumista päiväkodissa, koulussa, työssä, laitoksissa, kulkuneuvoissa ja kotona. Jo varhaiskasvatuksessa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia.

Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. 

Lue koko tiedote

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020