Neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy usein neuropsykologisia häiriöitä, joilla tarkoitetaan vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa, muistissa, hahmotuksessa, tarkkaavaisuudessa sekä ajattelussa ja päättelyssä.  Neuropsykologiset häiriöt ovat hämmentäviä, koska häiriö ilmenee sellaisissa perustoiminnoissa, jotka sairastunut on aiemmin kyennyt suorittamaan rutiininomaisesti. 

Kielelliset häiriöt eli afasiat

Afasialla tarkoitetaan, että henkilöllä on vaikeuksia kielen ja puheen käytössä.  

Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt eli apraksiat

Apraksian takia sairastuneen on vaikea tehdä niitä liikkeitä, joita hän itse haluaisi tehdä. Apraksia ei johdu halvauksesta eikä tuntopuutoksesta. Häiriö vaivaa yleensä molempia käsiä. Tuttujen liikkeiden suorittaminen on vaikeaa. Esimerkiksi kirjeen laittaminen kirjekuoreen tai perunan kuoriminen eivät onnistu. Häiriö voi vaikuttaa myös puheeseen. Silloin puhe voi puuttua kokonaan tai olla epäselvää. 

Huomiotta jäämisen häiriö eli neglect

Aivoverenkiertohäiriöstä voi syntyä häiriö, jossa sairastunut ei huomioi toista puolta. Häiriö koskee yleensä vasenta puolta. Se voi koskea sekä omaa kehoa että ympäristöä. Sairastunut voi esimerkiksi pestä vain oikean puolen kasvoistaan. Hän voi myös jättää vasemman raajansa huonoon asentoon. Sairastunut satuttaa itsensä helposti, sillä hän ei välttämättä huomaa häiriötä itse. 

Muistihäiriöt eli amnesiat

Yksittäinen aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa harvoin vakavan yleisen muistihäiriön. Muistihäiriöitä voi kuitenkin esiintyä joissain asioissa. Ennen sairastumista tapahtuneet asiat muistetaan yleensä hyvin. Lieväkin muistihäiriö voi silti vaikuttaa paljon kykyyn tehdä työtä. 

Hahmottamiseen liittyvät erityisvaikeudet

Sairastuneen voi olla vaikea tunnistaa aikaisemmin tuttuja asioita, esimerkiksi ystävien kasvoja. Tätä kutsutaan nimellä visuaalinen agnosia. Sairastuneen voi olla vaikea arvioida, kuinka kaukana jokin esine on. Kellonaikoja voi olla vaikea tunnistaa. Tätä kutsutaan nimellä visuospatiaalinen häiriö. Sairastuneen voi olla vaikea tehdä erilaisia asioita. Hän ei ehkä osaa enää keittää kahvia tai pystyttää silityslautaa. Tätä kutsutaan nimellä visuokonstruktiivinen toiminta.

Yleisluonteiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla todetaan usein myös yleisluonteisia häiriöitä. Niitä ovat mm. aloitekyvyn vaikeutuminen, tarkkaavaisuuden huononeminen, toimintojen hallitsemisen heikentyminen ja hätäisyys. 

Muutokset mielialassa

Sairastumisen jälkeen on tavallista, että sairastunut on ahdistunut ja jännittynyt. Hänen mielialansa vaihtelevat. Sureminen auttaa käsittelemään sairauden aiheuttamia menetyksiä. Suruun ei välttämättä tarvita lääkitystä tai terapiaa. 

Moni aivoverenkiertohäirön sairastanut masentuu. Silloin hän voi tarvita muiden apua. Apua masentuneeseen mielialaan voi kysyä esimerkiksi omalta lääkäriltä. Monet sairastuneet itkevät useammin kuin ennen. Tämä ei välttämättä tarkoita, että he olisivat masentuneita. 

Dysartria

Dysartrialla tarkoitetaan motorista puhehäiriötä, joka johtuu puheen tuotossa tarvittavien liikkeiden poikkeavasta toiminnasta. Lue lisää dysartriasta. 

Dysfagia eli nielemishäiriö

Dysfagia johtuu suun ja nielun alueen toimintapuutoksista tai halvauksesta tai refleksien hitaudesta tai toimimattomuudesta. Ruuan käsittely suussa ja juoman ja ruuan nieleminen voi olla vaikeutunut. Lue lisää dysfagiasta.


Oiretiedostuksen puutteellisuus eli anosognosia

Oiretiedostuksen puutteellisuus tarkoittaa, että sairastunut ei tunnista sairauden aiheuttamia oireita. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, että on halvaantunut. 

Sairastunut voi myös vähätellä oireitaan. Silloin hän luulee pystyvänsä tekemään enemmän asioita kuin oikeasti pystyy. Sairastunut ei ehkä tiedä, miksi hän on sairaalassa ja mikä häntä vaivaa, tai kotiin tultuaan hän saattaa ajatella olevansa valmis palaamaan heti työelämään.

Myös afasioiden kohdalla saattaa esiintyä kysyttömyyttä tunnistaa afasian oireita. Tällainen on erityisen tyypillistä sujuvissa afasioissa. Tällöin henkilö luulee puhuvansa täsmälleen kuten ajattelee, koska oman puheen kuulonvarainen hahmottaminen on häiriintynyt.