TIA eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö

Ohimenevässä aivoverenkiertohäiriössä eli TIA:ssa (lyhenne termistä Transient Ischemic Attack) oireet menevät ohitse. Useimmiten TIA-oire väistyy tunnin sisällä. Ensimmäinen TIA-kohtaus on varoitussignaali ja hoitoon on hakeuduttava välittömästi soittamalla hätänumeroon 112. Näin päästään nopeasti pureutumaan sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja parhaassa tapauksessa estämään varsinainen aivoverenkiertohäiriö.

Oireiden ohimeneminen ei tarkoita sitä, että tilanne olisi viaton. Ensimmäisen TIA:n saaneista 10–20 prosenttia saa aivoinfarktin 90 vuorokauden kuluessa kohtauksesta, ja jopa puolet infarkteista ilmaantuu kahden vuorokauden kuluessa TIA:sta. 

Tämän vuoksi TIA onkin kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativa oire. Jos TIA-oireet ovat kestäneet enemmän kuin 1–2 tuntia, usein todetaan pään kuvauksessa aivoinfarktin merkkejä. Tällöin kyse ei ole enää TIA:sta vaan varsinaisesta aivoverenkiertohäiriöstä.

Ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy yleensä myöhäisessä keski-iässä ja vanhuksilla.  Vaara suurenee iän mukana. Kuitenkin huomattava osa potilaista on alle 65-vuotiaita. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön syyt ovat samat kuin varsinaisessa aivoverenkiertohäiriössä. Niin myös oireet.

Tunnista oireet

Oireet alkavat yleensä äkisti. Niihin ei yleensä liity päänsärkyä eikä muitakaan kipuja. Yleisimpiä, oireita ovat:

  • toisen puolen ylä- tai alaraajan ohimenevä heikkous,
  • toisen kasvopuoliskon alaosan halvausoire (esimerkiksi toinen suupieli roikkuu),
  • vaikeus puhua (puhe puuroutuu tai sanat eivät löydy) tai ymmärtää puhetta,
  • toisen silmän näön hämärtyminen,
  • huimaus, johon liittyy näkeminen kahtena (kaksoiskuvat) tai
  • nielemisvaikeus tai vaikeus muodostaa sanoja.

Pelkkä äkillinen huimaus ei viittaa aivoverenkiertohäiriöön. Lue lisää aivoverenkiertohäiriön oireista.

Soita aina 112

Jos huomaat itselläsi tai jollakulla toisella yllä mainittuja oireita soita aina hätänumeroon 112, vaikka oireet olisivat menneet ohitse. Sairaalassa alkututkimuksiin kuuluu muun muassa pään tietokonekuvaus. Mikäli kuvauksessa nähdään merkkejä aivoinfarktista, kyse on jo varsinaisesta aivoverenkiertohäiriöstä. Kuvauksen lisäksi otetaan laajasti verikokeita, virtsanäyte, sydänfilmi ja kaulasuonten ultraäänitutkimus. Näillä tutkimuksilla pyritään löytämään aivoverenkiertohäiriön syy

Hoida ja ehkäise

Potilaille aloitetaan tutkimusten jälkeen lääkitys, joka ehkäisee uusien veritulppien syntymistä. Muu hoito määräytyy sen mukaan, mitä syitä paljastuu verenkiertohäiriön aiheuttajiksi. Mikäli TIA paljastuu sydänperäiseksi, esimerkiksi eteisvärinä-rytmihäiriöstä johtuvaksi, aloitetaan verenohennuslääke. Joskus TIA:n syynä on ahtauma kaulavaltimossa, jolloin valtimoahtauman leikkaushoito on mahdollinen.

Hoitoon kuuluu lisäksi lievästikin kohonneen verenpaineen ja kohonneen veren kolesterolin tehokas hoito.

TIA:n saaneen henkilön on myös aika miettiä elämäntapojaan. Tupakointi tulee viimeistään tässä vaiheessa lopettaa. Alkoholin kulutuksen pitäisi olla hyvin maltillista. Mikäli on ylipainoa, laihduttaminen auttaa hoitamaan myös verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Liikunnan tiedetään olevan hyväksi aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä.

Nämä samat elintapamuutokset toimivat sekä TIA:n että varsinaisten aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisynä. Kohonnut verenpaine on tärkein aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä, johon voi itse vaikuttaa. Siksi verenpainetta kannattaa mitata säännöllisesti ja hakeutua hoitoon, jos arvot ovat koholla.

Lähteet: Duodecimin Terveyskirjasto ja Aivoinfarktin ja TIA:n käypä hoito -suositus.