13.3.2020

Aivoliitto muistuttaa Aivoviikolla: AVH-kuntoutus pitää keskittää

Lähes puolet aivoinfarktin ja aivoverenvuodon sairastaneista tarvitsee moniammatillista kuntoutusta, mutta sitä saa heistä vain noin kolmannes. Aivoliitto edellyttää, että räikeä palveluvaje korjataan keskittämällä aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) kuntoutus riittävän suuriin moniammatillisiin yksiköihin.

Aivoliitto on laskenut, että AVH:n moniammatillinen kuntoutus edellyttää yksiköitä, joilla on vähintään 100 000 asukkaan väestöpohja. Kussakin yksikössä pitäisi olla vähintään kymmenen kuntoutuspaikkaa.

Aivoliitto perustelee keskittämistä sekä kustannuksilla että kansalaisten tasa-arvoisella kohtelulla.

”Alueelliset erot kuntoutuksessa ovat tällä hetkellä todella suuria. Etäkuntoutusmenetelmät paikkaavat tilannetta osin, mutta eivät riittävästi”, toteaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon saa vuosittain 25 000 suomalaista. Yhden sairastuneen kuukauden akuuttihoito ja -kuntoutus sairaalassa maksaa noin 19 400 euroa.

”Tämä on edullista verrattuna siihen, että AVH:n sairastaneen yhden vuoden laitoshoito maksaa ainakin 50 000 euroa”, Viljanen painottaa.

AVH:n sairastaneista 80 prosenttia voisi kuntoutua kotona asuvaksi, jos he saisivat moniammatillista kuntoutusta. Suositusten mukaan kuntoutuksen pitää alkaa heti akuuttivaiheen jälkeen. Ikä ei saa olla kuntoutuksen este.

”Kuntoutuksen perustana pitää olla ihmisen aikaisempi toimintakyky ja on aivan kiistatonta, että myös ikäihminen hyötyy kuntoutuksesta. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia kaikille ja sitä tulee myös noudattaa”, tähdentää Aivoliiton asiantuntijalääkäri, neurologi Mika Koskinen.

Jos sairastunut ei saa intensiivistä, aluksi päivittäistä kuntoutusta, alkavat menot kasautua nopeasti. Vaikka laitoshoito vältettäisiin, kuntoutusta vaille jäänyt tarvitsee paljon palveluja, kuten kotisairaanhoitoa. Liian vähän kuntoutettu työikäinen ei pääse palaamaan töihin, jolloin menetetään verotuloja ja eläkemenot kasvavat. Ajokielto, puheen ja ajattelutoimintojen ongelmat sekä muut sairauden seurannaisvaikutukset voivat johtaa siihen, ettei ihminen pärjää ilman henkilökohtaista avustajaa. Pahimmillaan oireidensa ja kotinsa vangiksi jäänyt sairastunut alkaa kärsiä yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista.

Tiina Viljanen huomauttaa, että AVH:n hoitoa ja kuntoutusta resursoidaan Suomessa tällä hetkellä sattumanvaraisesti. ”Meiltä puuttuu kattava AVH-rekisteri. Ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi ei ole.”

Lisätietoja antavat

Tiina Viljanen, Aivoliiton toiminnanjohtaja, Enable JavaScript to view protected content., p. 040 833 1511
Mika Koskinen, Aivoliiton asiantuntijalääkäri, neurologi, Enable JavaScript to view protected content., p. 040 732 1900.