24.4.2020

AVH:n akuuttihoito jatkuu entisellään korona-aikana

Aivoverenkiertohäiriöt eivät yksin lisää todennäköisyyttä sairastua koronainfektion vakavaan muotoon. Sen sijaan todellinen riski on, jos AVH-oireisiin ei haeta apua koronatartunnan pelossa.

Koronapandemia on muuttanut tänä keväänä jokaisen suomalaisen elämää. Myös moni AVH-kuntoutuja miettii parhaillaan, miten oma sairaushistoria vaikuttaa koronariskiin.

Aivoverenkiertohäiriöt eivät sisälly listaan niistä sairauksista, jotka kasvattavat todennäköisyyttä saada koronavirusinfektion vakava muoto ja päätyä tehohoitoon.

− Näin todella on. Nykytiedon mukaan sairastettu aivoverenkiertohäiriö ei sinänsä lisää ihmisen alttiutta saada vaikea korona. Mutta tietysti iso joukko AVH-kuntoutujistamme kuuluu koronan riskiryhmään korkean ikänsä tai muiden perussairauksiensa vuoksi, neurologi, apulaisylilääkäri Mika Koskinen Taysin neurologian poliklinikalta vahvistaa.

Hänen mukaansa sen paremmin aivoinfarkti kuin aivoverenvuotokaan eivät nosta koronariskiä.

Sen sijaan toiseen suuntaan vaikutusta saattaa hieman olla. Kaikki vakavat infektiot lisäävät jonkin verran AVH:n uusiutumisen mahdollisuutta, sillä elimistön tulehdustilan on arvioitu kasvattavan verisuonien tukkeutumisriskiä.

− Tämä nähdään tilastoissa pienenä nousuna talvisin, kun influenssat ja muut infektiot jylläävät yleisimmillään. Itse asiassa paljon suurempi piikki on kuitenkin aina ensilumen sataessa marraskuussa, kun huonokuntoiset ihmiset lähtevät puskemaan lumitöitä, Mika Koskinen huomauttaa.

Huolestuttavan hiljaista

Sen sijaan terveydenhuollossa kannetaan todellista huolta siitä, että AVH-oireiden ilmaantumiseen tai uusiutumiseen jätetään hakematta apua poikkeusolosuhteiden vuoksi. Mika Koskisen mielestä jotkut kansalaiset ovat ottaneet liiankin kirjaimellisesti viranomaisten kehotuksen hakeutua hoitoon vain välttämättömissä tilanteissa.

− Viestihän on sinänsä oikea: nyt ei todella ole paras hetki hoidattaa pieniä kiireettömiä kremppoja. Mutta aivoverenkiertohäiriö ei ole koskaan kiireetön asia – ei edes ohimenevä TIA-kohtaus, Mika Koskinen tähdentää.

Hänen mielestään kyse lienee jonkinlaisesta omien tarpeiden ja oikeuksien turhasta väheksymisestä. Koronarajoitusten on tulkittu virheellisesti merkitsevän, että nyt on syytä sinnitellä kotona erilaisten oireiden kanssa mahdollisimman pitkään.

− Olen jo ehtinyt kuulla monelta potilaalta, että eihän tämä minun asiani niin tärkeä ole ja että ehtiihän tätä tutkia myöhemminkin. Mutta AVH:n hoito ei yksinkertaisesti voi odottaa paria kuukautta. Silloin on myöhäistä.

Päivystykseen saatetaan myös jättää hakeutumatta siinä pelossa, että sairaalasta voisi saada vaarallisen koronatartunnan. Tämä uhka on kuitenkin pieni, kun taas AVH-oireiden tutkimatta jättäminen on aina todellinen riski.

− Meidänkin päivystyksessämme on ollut huolestuttavan hiljaista normaaliin verrattuna. Toki osa nyt pois jääneistä käynneistä olisi varmaan ollut aiheettomia, ja niiden karsiutuminen on hyväkin asia. Mutta iso pelko kyllä on, että myös tarpeellista hoitoa on jäänyt antamatta. Sairastuvuus ei ole voinut laskea näin paljon, Mika Koskinen toteaa.

Etävastaanotoissa harppaus

Erilaiset AVH:n sopeutumisvalmennuskurssit kuluneelta keväältä ovat peruuntuneet, ja myös polikliinisessa kuntoutuksessa on katkoja. Sen sijaan vastasairastuneiden akuuttikuntoutus toimii Mika Koskisen mukaan täysin normaalisti.

− Itse asiassa osastoilla on nyt niin rauhallista, että potilaat saavat ehkä tavallistakin yksilöllisempää hoitoa.

Lääkkeiden saamisessa on ollut AVH-kuntoutujillakin ajoittaisia pulmia. Korvaavia valmisteita on jouduttu miettimään joillekin.

Mika Koskisen mukaan syynä tähän on, että hyvin suuri osa kaikkien lääkkeiden raaka-aineista tulee nykyään Kiinasta. Kun rajoitustoimet koronan alkulähteillä ovat lieventyneet, myös lääkkeiden saatavuus on parantunut.

− Kyllä tässä on paljastunut globaaleiden markkinoiden haavoittuvuus ja meidän riippuvuutemme muista. Ehkä päätöksiä oman tuotannon lopettamisesta aletaan perua kriisin väistyessä, Mika Koskinen tuumii.

Jotain positiivistakin hän korona-ajassa näkee. Terveydenhuollossa on otettu samanlainen digiloikka kuin vaikkapa kouluissa.

− Olen jo laatinut esimerkiksi kuntoutussuunnitelmia etävastaanottojen perusteella, ja homma on toiminut tosi hyvin. Nämä työtavat toivottavasti jäävät pysyviksi. Pitkään on tiedetty, että uutta tekniikkaa olisi järkevää hyödyntää enemmän. Lopullinen sysäys on kuitenkin puuttunut.

Kaikille kevättä kotona erityksissä viettäville AVH-kuntoutujille Mika Koskinen lähettää terveisiä, että omasta fyysisestä kunnosta kannattaa huolehtia myös poikkeusoloissa. Vaikka tutut jumpat ja salivuorot ovat tauolla, keinoja liikkua kyllä on.

− Hyödynnetään nyt kaikki parhaamme mukaan lupaa liikkua edelleen ulkona ja luonnossa. Hyvän kunnon ja virkeän mielen merkitys vain kasvaa tällaisina aikoina.


AVH ja koronavirus

  • Aivoverenkiertohäiriöt eivät yksin lisää todennäköisyyttä sairastua koronainfektion vakavaan muotoon.
  • AVH:n sairastanut voi kuulua koronan riskiryhmään korkean ikänsä tai muiden perussairauksiensa vuoksi.
  • Vakavat infektiot lisäävät jonkin verran AVH:n uusiutumisen mahdollisuutta.
  • Myös poikkeusolosuhteiden aikana on hakeuduttava hoitoon, jos saa AVH:n oireita tai ohimenevän TIA-kohtauksen.


Teksti Mari Vehmanen
Kuva Pixpay
Artikkeli on julkaistu Aivoterveys-lehden numerossa 2/2020