28.8.2020

Pulssin mittaaminen voi pelastaa yhä useamman aivoinfarktilta

Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta1, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään2. Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä on mahdollista löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja Kansan liike kannustaa tekemään pulssinmittauksesta jokapäiväisen tavan.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö3, kansantauti, jota sairastaa jo yli 200 000 suomalaista. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton: jopa 40 prosenttia diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia4. Arvioidaan, että joka neljäs keski-ikäinen tulee sairastumaan eteisvärinään5.

Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen, se voi kuitenkin aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin6. Siksi jopa noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään2. Hoitamaton eteisvärinä myös muun muassa huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan3. Eteisvärinä on lisäksi yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin7.

”On salakavalaa, että sekä oireisessa että oireettomassa eteisvärinässä on yhtäläinen aivoinfarktiriski. Oireeton, rauhallinen eteisvärinä harvoin vaikuttaa muuten potilaan vointiin tai arkeen. Osa potilaista huomaa kuitenkin heti rytmihäiriön sen alettua ja hakeutuu lääkäriin. Nämä potilaat jäävät ”haaviin” ja saavat tarvitsemansa hoidon, mutta oireettomassa ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti”, sanoo kardiologi Harri Hietanen.

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja se onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus3. Väestön ikääntymisen seurauksena eteisvärinän esiintyvyyden arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä8. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle3. Eteisvärinän löytyminen ajoissa mahdollistaa myös riskitekijöihin puuttumisen ja tätä kautta voidaan edelleen pienentää aivoinfarktin riskiä.

Yksinkertainen käsiliike voi pelastaa henkesi

Mitä jos yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin lisäämällä omiin arkirutiineihinsa yhden uuden tavan? Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voi nimittäin löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Se onnistuu varsin yksinkertaisesti käsin tunnustelemalla.

Jos sydämen syke on epäsäännöllinen, on syytä olla yhteydessä lääkärin. Varsinainen diagnoosi tehdään aina lääkärin määräämän EKG:n perusteella. Eteisvärinä nostaa potilaan riskiä saada aivoverenkiertohäiriö. Riskiä voidaan pienentää lääkityksellä sekä hoitamalla muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.

Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on, että se voi olla kohtauksittainen9. Pulssin mittaus joka päivä aamuin illoin on siksi varmin tapa huomata sydämensykkeen epäsäännöllisyydet.

”Jos huomaat sykkeesi epäsäännölliseksi joko rannepulssia tunnustellen tai verenpainemittarin ilmoittamana, kannattaa ottaa asia puheeksi lääkärisi kanssa”, toteaa Hietanen.

Inhimillisten hyötyjen lisäksi eteisvärinän varhainen tunnistaminen säästäisi merkittävästi yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Aivoverenkiertohäiriöstä johtuvat terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin 86 000 euroa potilasta kohden10. On myös todettu, että eteisvärinään liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat vaikeampia ja sitä kautta kalliimpia kuin siihen liittymättömät11. Lisäksi aivoinfarkti voi johtaa esimerkiksi työkyvyn menetykseen ja kuormittaa yhteiskuntaa hoitokustannusten lisäksi myös monilla muilla tavoilla.

Näin mittaat pulssisi oikein

  • Ota rento ote ranteestasi ja tunnustele, mistä kohtaa pulssi tuntuu helpoiten.
    • Hyvä paikka monilla on ranteessa peukalon puolella.
    • Voit tunnustella pulssia myös kyynärtaipeesta tai kaulalta.
  • Paina valittua kohtaa kevyesti etu- ja keskisormella.
  • Tarkkaile, onko pulssi tasainen.
    • Tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti?
    • Rytmiä voi olla helpompi seurata laskemalla sykettä ääneen.
  • Laske sekuntikelloa apuna käyttäen seuraavaksi pulssin tiheys.
    • Laske pulssisi sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro tulos kahdella niin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaali leposyke on 50–110 lyöntiä minuutissa.
  • Jos pulssisi on niin tiheä tai epätasainen, että et saa sykkeestäsi selvää, ota yhteys lääkäriin.
  • Tee säännöllisestä pulssin mittaamisesta tapa mittaamalla pulssia aamuin illoin.

Tee kansan liike – mittaa pulssi

Lue lisää osoitteista kansanliike.fi ja tunnepulssisi.fi


Lähteet:
  1. Mediuutiset 28.2.2020 nro 8, s 10-11.
  2. Friberg L et al. Stroke. 2014;45(9):2599–2605.
  3. Eteisvärinä. Käypä hoito suositus. Lääkärikirja Duodecim 2017.
  4. Boriani G et al. Am J Med. 2015;128(5):509-518.
  5. Kirchhof P et al. Eur Heart J. 2016;37:2893-2962.
  6. Eteisvärinä ja eteislepatus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 2018.
  7. Diener HC. Eur Heart J 2017;38(34): 2619–20.
  8. Krijthe BP et al. Eur Heart J. 2013;34(35):2746–2751.
  9. Svennberg E et al. Circulation. 2015;131(25):2176–84.
  10. Meretoja A. Aivohalvaus- kallis kansasairautemme. Duodecim 2012;128:139–46.
  11. Ali DAN, Abdelhafiz DA. J Atr Fibrillation 2016;8(5):8.