Kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa parantamisen varaa
Kohonnut verenpaine on edelleen maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia useilla vuosilla vähentävä tekijä. Se aiheuttaa vuosittain Suomessa ennenaikaisia kuolemia huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi akuutti koronavirusepidemia. Kohonnut verenpaine on riskitekijä koko väestössä ikään katsomatta. Hoitotavoitteen saavuttaminen vähentää kohonneeseen verenpaineeseen liittyvää tautiriskiä. Suosituspäivitys muistuttaa myös hoidon seurannasta; mekaaninen lääkereseptien uusinta ei ole hyväksyttävä käytäntö.
Aikuisikäisistä suomalaista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine, ja vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla eli alle 120/80 mmHg. Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, ja heistä vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa.
– Tämä on huolestuttava tilanne, johon on terveydenhuollossa kiinnitettävä huomiota. Kohonnut verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, jonka ehkäisy ja lääkkeetön hoito eivät ole meillä kohdallaan. Hoitosuositus perustuu näyttöön perustuvaan lääketieteeseen siitä, että kohonneen verenpaineen tehokas hoito voi vähentää aivoverenkiertohäiriöitä ja sydäninfarktisairastavuutta sekä pienentää kuolemanriskiä, toteaa Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.
Kohonneen verenpaineen vähimmäishoitotavoite on vastaanottomittausten perusteella < 140/90 mmHg, mutta nyt tiukennettu < 130/80 mmHg:aan henkilöillä, joiden tautiriski on suuri. Tähän ryhmään kuuluvat potilaat, joilla on jo sydän- ja verisuonisairaus, tai oireettomat henkilöt, joiden riski FINRISKI-laskurilla on yli 10 prosenttia.
– Tiedämme tutkimuksista, että odotettavissa olevat terveet elinvuodet vähenevät seitsemällä vuodella 50-vuotiailla, joiden verenpainetaso ylittää 140/90 mmHg, verrattuna henkilöihin, joilla se on normaali eli alle 120/80 mmHg, Jula sanoo.
Terveet elintavat ja lääkehoito
Kohonneeseen verenpaineeseen voi jokainen pyrkiä vaikuttamaan omilla elintapavalinnoillaan: vähentämällä suolan saantia, runsasta alkoholin käyttöä ja liikapainoa sekä lisäämällä fyysistä aktiivisuutta.
– Suolan natrium on ongelma teollistuneissa maissa. Suomalaisten naisten ja miesten suolansaanti ylittää keskimäärin 12–16-kertaisesti fysiologisen tarpeen. Ihmisen biokemialliset ja hormonaaliset järjestelmät eivät kuitenkaan useimmilla pysty normaalipaineella poistamaan natriumia riittävästi elimistöstä virtsaan. Suomessa 15-vuotiailla lapsilla systolinen painetaso ylittää 10–15 elohopeamillimetrillä tason, joka on vähäsuolaisissa kulttuureissa aikuisilla. Terveiden elintapojen tukemiseen lapsuudesta lähtien tarvitaan koko yhteiskunnan tukea, Jula muistuttaa.
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen päivityksessä todetaan, että hoitotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan lääkkeettömän hoidon ja useimmiten myös eri tavoilla vaikuttavien verenpainelääkkeiden yhdistelmähoitoa.
Lääkevalinnat eivät aina vastaa näyttöön perustuvaa tietoa. Hoitotavoitetta pitäisi tautiriskin kannalta tarkistaa aina hoitoseurantojen ja reseptien uusimisten yhteydessä.
– Sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten on syytä tietää, että terveydenhuollossa mitattua verenpainetta 120/80 mmHg vastaa kotitaso 120/80 mmHg, mutta verenpainetta 140/90 mmHg vastaa kotitaso 135/85 ja verenpainetta 160/100 vastaa kotitaso 145/90. Tällä verenpainetasolla sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön tautiriski on jo viisin- kuusinkertainen verrattuna painetasoon 120/80.
Hoitosuosituksessa otetaan kantaa käsitteisiin ”piilevä hypertensio” ja ”valkotakki-ilmiö”, ja annetaan ohjeet oikeaan kotimittaukseen. Hoitosuosituksessa tarjotaan myös terveydenhuollon ammattilaisille vinkkejä siitä, miten kohonneen verenpaineen taustalla olevia tekijöitä arvioidaan (esim. alkoholinkäyttö).
Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja Antti Jula korostaa, että lääkereseptejä ei saisi uusia ilman hoidon vaikuttavuuden arviointia.
– Kohonnut verenpaine hitaana tappajana jää helposti esimerkiksi akuutin koronavirusepidemian huomion alle. Koronaan verrattuna verenpainetauti on aivan eri kokoluokan riskitekijä. Kohonnut verenpaine liittyy vuodessa yli 10 miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan maailmanlaajuisesti. Koronavirustauti on tähän mennessä aiheuttanut yli 800 000 kuolemaa.
Lisätietoja suosituksesta antavat: