Kielellinen erityisvaikeus lapsilla ja nuorilla 

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun kehitykseen nähden. Siihen voi myös liittyä esimerkiksi kömpelyyttä, tarkkaavuuden häiriöitä tai sosiaalisten taitojen puutteita.

Kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia) on yksi syy siihen, miksi lapsen kieli ei kehitty kuten tyypillisesti kehittyneillä ikätovereilla. Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on kielellinen erityisvaikeus. Kielellinen erityisvaikeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun kehitykseen nähden. Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään, tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Joskus ensisanojen tuleminen viivästyy niin, että lapsi saattaa olla vuosia lähes puhumaton. Usein myös sanojen yhdistäminen lauseeksi viivästyy ja käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Tyypillistä on myös puheen epäselvyys ja siitä johtuvat kommunikoinnin vaikeudet.

Näin tunnistat kielellisen erityisvaikeuden

Kielellinen erityisvaikeus tulee usein selkeästi esille vuorovaikutustilanteissa. Asioista kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta. Sosiaaliset tilanteet voivat olla lapselle haastavia, jos sosiaalisten sääntöjen ymmärtäminen ja omaksuminen on hankalaa tai lapsen on vaikea käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä. Myös puheen ymmärtämisen vaikeus vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden haastavuuteen.

Ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet ovat hyvin tavallisia lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Ymmärtämisen vaikeuksia voi kuitenkin olla hankala havaita arjessa, koska tutut tilanteet ja ympäristöt sisältävät paljon sanattomia vihjeitä, joiden varassa lapsi osaa toimia. Joskus ymmärtämisen vaikeudet tulevatkin esille vasta silloin, kun lapsen pitäisi osata toimia esim. lapsiryhmälle yhteisesti annetun pitemmän ohjeen mukaan, tai kun lapsen kanssa jutellaan käyttäen monimutkaisempia käsitteitä.

Lue lisää kielellisen erityisvaikeuden tunnistamisesta.

Katso kielellisen erityisvaikeuden vaikeusasteet.

Muitakin vaikeuksia voi ilmetä

Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä liitännäivaikeuksia, joita ovat esimerkiksi motorinen kömpelyys, tarkkaavuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat sekä aistisäätelyn vaikeudet. Lisäksi sosiaalisissa taidoissa voi esiintyä puutteita.

Nuoruus- ja aikuisiässä voi olla edelleen oppimisvaikeuksia

Iän myötä kielellisen erityisvaikeuden oirekuva muuttuu. Puhe usein selkiytyy vähitellen ja jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy. Pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen voi edelleen tuottaa vaikeuksia. Myös omien ajatusten, havaintojen ja omaksutun tiedon ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti on työlästä.

Lue lisää kielellisestä erityisvaikeudesta nuoruusiässä.

Kielellinen erityisvaikeus vaikeuttaa perheen arkea

Jos lapsella on vaikeuksia itseilmaisussa, ymmärretyksi tulemisessa ja muiden ymmärtämisessä, monet arjen tilanteet voivat näyttäytyä lapselle yllättävinä, odottamattomina, ja jopa pelottavina. Lapsi saattaa purkaa kommunikointitarvettaan tai turhautumistaan monella tavalla. Lapsi turhautuu, kun hän ei tule ymmärretyksi eikä pysty ilmaisemaan itseään. Osa lapsista vetäytyy ja välttelee tilanteita, joissa joutuisivat toimimaan kielen varassa.

Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä liitännäisoireita, joita ovat esimerkiksi motorinen kömpelyys, tarkkaavuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat sekä aistisäätelyn vaikeudet. Lisäksi sosiaalisissa taidoissa voi esiintyä puutteita.

Tutustu erilaisiin kommunikointia ja vuorovaikutusta tukeviin keinoihin.

Tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja siitä, miten se vaikuttaa arkeen ja oppimiseen sekä materiaalia ja ideoita lapsen kielenkehityksen ja toiminnan tukemiseen (kuten vinkkipäivät vanhemmille) löytyy myös Kommunikaatiokeskuksen sivuilta.

Kielihäiriötä voidaan kuntouttaa

Kielellisen erityisvaikeuden hyvään hoitoon kuuluvat vanhempien sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen sekä tukitoimet kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Vanhempien tulee saada neuvolassa ohjausta lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen.

Kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, joka on kooste tehdyistä tutkimuksista ja suosituksista ja se tehdään eri ammattihenkilöiden yhteistyössä.

Lue lisää kielellisen erityisvaikeuden kuntoutuksesta.

Kieliöhäiriön syynä on usein perimä

Kielellistä erityisvaikeutta aiheuttavia taustamekanismeja ei tunneta vielä riittävästi, mutta syynä on useimmiten lapsen perimä.

Vanhemmat tai muu lähiympäristö eivät voi aiheuttaa kielellistä erityisvaikeutta. Kielellistä oppimista ja kielellistä toimintakykyä heikosti tukeva lähiympäristö voi kuitenkin voimistaa häiriöstä aiheutuvia haittoja. Lähiympäristön toimintakulttuuri ja lapsen kielellistä oppimista ja toimintakykyä edistävät toimintatavat voivat puolestaan oleellisesti vähentää haittoja.

Kielihäiriö ja monikielisyys

Monikielisyys ei aiheuta kielellistä erityisvaikeutta, mutta se saattaa lisätä erityisvaikeuden aiheuttamaa haittaa. Yksi- ja kaksikielisillä lapsilla näyttäisi olevan pääosin samat riskitekijät, jotka ennustavat kielellisen kehityksen ongelmien suuruutta.

Nykyään kaksi- tai monikielisille perheille suositellaan, että vanhemmat puhuvat lapsen kanssa omaa äidinkieltään. Tällä tavalla lapsi kuulee oikeanlaisen kielen mallituksen. Se auttaa lasta erottamaan kielet toisistaan.

Katso lisää videoilta

Katso videot kielellisestä erityisvaikeudesta.

Voit tutustua aiheeseen lisää Aivoliiton muiden kielellinen erityisvaikeus -videoiden kautta. Katso videoiden YouTube-soittolista.

Aiheeseen liittyvät