Kielellinen erityivaikeus jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen

Kielellisen erityisvaikeuden aiheuttamat haitat vaihtelevat yksilöllisesti erityisesti häiriön vaikeusasteen, mutta myös lapsen persoonallisten piirteiden ja perheen ja ympäristön toimintakulttuurin mukaan.

Kielellinen erityisvaikeus on karkeasti jaoteltavissa lievään, keskivaikeaan ja vaikea-asteiseen muotoon.

Lievä

Lapsi pärjää tutuissa arkipäivän tilanteissa yleensä hyvin. Lapsi ymmärtää ns. arkipuheen, mutta uusia tai harvemmin esiin tulevia asioita käsiteltäessä lapsi ei pysty osallistumaan ikänsä ja kapasiteettinsa mukaisesti, ellei kielellisiä puutteita huomioida ja kompensoida. Lapsi pystyy kertomaan asioista, joihin oma sanasto, käsitteistö ja muu kielen hallinta riittää, mutta osallistuu puutteellisesti, on omissa ajatuksissaan tai puuhailee omiaan, kun esimerkiksi puutteellinen sanasto ja käsitteistö haittaavat liikaa osallistumista keskusteluun.

Osalla lapsista kielellinen erityisvaikeus alkaa haitata arkea näkyvämmin vasta kouluiässä. Tähän voi vaikuttaa se, että sanaston ja käsitteistön puutteet herkästi korostuvat vuosien varrella. Kuullun ja luetun tarkan ymmärtämisen ja muistamisen vaikeudet, kielellisen päättelyn työläys, oppimis- ja keskittymisvaikeudet ja oman osaamisen suullisen ja kirjallisen osoittamisen työläys on kouluiässä yleistä.

Keskivaikea

Kielelliset puutteet haittaavat iän ja kapasiteetin mukaista toimimista ja osallistumista myös arjen tutuissa tilanteissa, jos puutteita ei huomioida eikä kompensoida.
Muuttoin kielihäiriö ilmenee tällöin samoin kuin lieväasteisessakin häiriössä, mutta hankaluudet ovat keskimäärin suurempia.

Vaikea

Lapsi ei pysty toimimaan eikä osallistumaan ikänsä ja kapasiteettinsa mukaisesti edes tuttuihin arjen toimintoihin, jos kielellisiä puutteita ei huomioida ja kompensoida systemaattisesti.

Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä (mukaan lukien yllämainitut huomiointi ja kompensointi arjessa) on iso riski siihen, että puheen vaikeaselkoisuus tai puutteellinen kielellinen toimintakyky rajoittaa lapsen koko yleisen toimintakyvyn kehittymistä merkittävästi.

Aiheeseen liittyvät