Kehityksellisen kielihäiriön diagnosointi ja ennuste

Kehityksellinen kielihäiriö on luotettavimmin diagnosoitavissa 4–6 vuoden iässä. Jotta se haittaisi mahdollisimman vähän lapsen osallistumista ja toimintaa, tukitoimet pitäisi kuitenkin aloittaa jo kun epäily kehityksen viivästymisestä herää. Puheterapeutin ohjaukseen voi hakeutua jo ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.   

Jos olet huolissasi lapsen puheen ja kielen kehityksestä, käänny ensin oman neuvolan terveydenhoitajan puoleen. Puheterapeutille ei yleensä tarvita lähetettä, vaan vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä puheterapeuttiin ja varata ajan. Neuvolasta saa puheterapeutin yhteystiedot. Tarvittaessa neuvolalääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, mutta lähetteen mukana on yleensä oltava kopiot perusterveydenhuollossa jo tehdyistä puheterapeutin ja psykologin tutkimuksista. Jos ei epäillä kehityksen taantumista tai elimellistä neurologista sairautta tai vammaa, lähete erikoissairaanhoitoon tehdään vasta kun lapsi on 3–4 vuotias.

Lievä-asteisten ja osin myös keskivaikea-asteisten kielihäiriöiden tutkiminen, seuranta ja kuntoutus kuuluu perusterveydenhuoltoon.

Diagnoosi ammattilaisten yhteistyönä

Diagnostiikka sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden suunnittelu edellyttävät moniammatillista yhteistyötä. Tutkimukset suunnitellaan kuitenkin aina yksilöllisesti lähetetietojen, lapsen iän ja aiempien tutkimusten perusteella. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri, ja yleensä myös puheterapeutti ja psykologi sekä toimintaterapeutti/fysioterapeutti.

Puheterapeutti arvioi muun muassa kuullun ymmärtämistä, ilmaisua, kerrontaa, kuullunvaraista järkeilyä, sanaston ja käsitteistön hallintaa, toistomuistia ja puhemotorisia valmiuksia. Kouluikää lähestyvältä lapselta tutkitaan myös lukivalmiudet.

Psykologi puolestaan arvioi muun muassa tiedon käsittelykykyä, suoriutumista kielellistä ja näönvaraista päättelyä edellyttävissä tehtävissä sekä silmän ja käden yhteistyötä.

Toimintaterapeutin tai fysioterapeutin tutkimusta voidaan tarvita, jos liikkuminen tai käsien käyttö on kömpelöä, lapsi on lyhytjänteinen tai toiminnan ohjailu puutteellista.

Lääkäri tekee lapselle perinteisen lääkärintutkimuksen, arvioi omalta osaltaan lapsen puhetta ja kielellistä toimintakykyä ja harkitsee mahdollisten lääketieteellisten lisätutkimusten tarvetta. Lääkärin tehtävä on moniammatillisen arvioinnin perusteella vastata diagnostiikasta sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista

Kehityksellisen kielihäiriön syynä on useimmiten lapsen perimä. Kielihäiriö ei selity neurologisilla, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuuksilla. Kielihäiriöisellä lapsella voi kuitenkin olla samanaikaisesti esimerkiksi kuulovamma tai tunne-elämän ongelmia, ja ne voivat osaltaan lisätä kielihäiriöisyydestä aiheutuvia haittoja.

Vanhemmat tai muu lähiympäristö eivät voi aiheuttaa kehityksellistä kielihäiriötä. Kielellistä oppimista ja kielellistä toimintakykyä heikosti tukeva lähiympäristö voi kuitenkin voimistaa häiriöstä aiheutuvia haittoja. Lähiympäristön toimintakulttuuri ja lapsen kielellistä oppimista ja toimintakykyä edistävät toimintatavat voivat puolestaan oleellisesti vähentää haittoja.

Ennuste

Iän myötä kehityksellisen kielihäiriön oirekuva muuttuu: puhe selkiytyy vähitellen ja jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy, mutta pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen on lieväasteisessakin kielihäiriössä usein vaikeaa. Myös omien ajatusten, havaintojen ja omaksutun tiedon ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti on työlästä.

Viiden vuoden iässä todetut kielelliset ja puheen ymmärtämisen vaikeudet ennustavat kielellisten vaikeuksien jatkumista sekä luetun ymmärtämisen ja muun oppimiskyvyn heikkoutta vielä 15 vuoden iässä.

Kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus haittaa myös kielellistä päättelyä. Kielellisen toimintakyvyn puutteet voivat kouluiässä heijastua näönvaraisen päättelykyvyn kehittymiseen. Kouluiässä saattaa ilmetä myös keskittymisvaikeutta ja puutteita oman toiminnan ohjauksessa, kaverisuhteiden niukkuutta sekä vuorovaikutustaitojen ja tunne-elämän ongelmia.

Lue lisää kehityksellisestä kielihäiriöstä nuoruusiässä.

Kehityksellinen kielihäiriö ei varsinaisesti parane, mutta sen aiheuttamia haittoja voidaan oppia korvaamaan joillain muilla seikoilla, jolloin ne haittaavat vähemmän.

Lue lisää Kehityksellinen kielihäiriö -käypähoitosuosituksestä Duodecimin sivuilta (potilasversio).

Tietoa kehityksellisestä kielihäiriöstä ja siitä, miten se vaikuttaa arkeen ja oppimiseen sekä materiaalia ja ideoita lapsen kielenkehityksen ja toiminnan tukemiseen löytyy myös Kommunikaatiokeskuksen sivuilta.

Aiheeseen liittyvät