Kielellinen erityisvaikeus nuoruusiässä

Kielellinen erityisvaikeus on pysyvä diagnoosi, mutta nuoruusiässä oirekuva muuttuu. Puhe on yleensä jo selkeää ja nuori ymmärtää arkipuhetta hyvin.

Kielellisen erityisvaikeuden tavallisia piirteitä nuoruusiässä ovat

  • sananlöytämisvaikeudet
  • vaikeudet ymmärtää pitkiä ja monimutkaisia ohjeita tai lauseita sekä kuultuina että luettuina
  • vaikeudet vieraiden kielten oppimisessa
  • luki- ja kirjoittamisvaikeudet
  • laajemmat oppimisvaikeudet
  • sosiaaliset vaikeudet
  • oman toiminnan ohjauksen vaikeudet.

Nuori kohtaa arjessaan yhä enemmän uusia ihmisiä ja tilanteita. Kielellä on tärkeä rooli oppimisen ja pärjäämisen välineenä. Sananlöytämisvaikeudet, kuullun- ja luetunymmärtämisen vaikeudet, vaikeudet oppia vieraita kieliä sekä luki- ja kirjoittamisvaikeudet saattavat aiheuttaa ongelmia koulunkäynnissä. 

Lisäksi voi ilmetä hankaluuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Nuorelle saattaa olla vaikeaa saada uusia ystäviä tai ylläpitää kaverisuhteita. Myös oman toiminnan ohjauksen vaikeudet ovat yleisiä.

Kielellinen erityisvaikeus ja koulunkäynti

Koulunkäyntiä ja oppimista voi helpottaa se, että nuori tunnistaa oman oppimistapansa. Oppiiko hän parhaiten kuuntelemalla, lukemalla, kirjoittamalla muistinpanoja tai liikemuistin avulla (heitellään esimerkiksi palloa samalla, kun luetellaan Suomen presidentit)? 

Äänikirjat voivat olla hyvä apu jos lukeminen on vaikeaa. Nuori voi myös pyytää kaveria tai aikuista lukemaan tekstiä ääneen. Sosiaalisista tilanteista keskusteltaessa aikuinen voi käyttää tunnekortteja apuna ja esimerkiksi selventää piirtämällä tilanteita nuorelle. Oman toiminnan ohjauksen vaikeuksia voidaan helpottaa käyttämällä kuvitettua päiväjärjestystä nuorta innostavilla kuvilla. Kalenteria on hyvä käyttää, kun käydään esimerkiksi viikon ohjelmaa läpi. 

Tietoa oppimisvaikeuksista löytyy esimerkiksi tältä sivustolta.