Onnistumisen iloa liikunnasta

Liikunnallinen elämäntapa on hyvä omaksua jo lapsuudessa. Liikkuminen tukee lapsen kehitystä ja vaikuttaa myönteisellä tavalla oppimiseen.

Pieni vauva tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan liikkumalla. Hän oppii uskomattoman nopeasti uusia asioita liikkumalla sekä aistien välityksellä. Pikku hiljaa motorisen kehityksen edetessä toimintaympäristö laajenee ja lapsi pääsee entistä monipuolisempaan vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Liikkumisen kautta lapsi hankkii uusia kokemuksia, jotka kehittävät paitsi motorista kehitystä myös tiedollista toimintaa, jotka tukevat kielellistä kehitystä.

Vaikka lapsilla on luontainen halu liikkua, toiset lapset saattavat tarvita siihen enemmän aikuisen tukea ja motivointia. Kun puheen- ja kielenkehitys viivästyy, myös motorinen kehitys saattaa kehittyä hitaammin. Lapsilla, joilla on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus voi olla liitännäishäiriönä motorisen kehityksen haasteita. Tällöin motorinen kehitys etenee hitaasti ja lapsilla on vaihtelevia karkea- tai hienomotorisia haasteita tai vaikeuksia esimerkiksi hahmottamisen taidoissa. 

Motorisen kömpelyyden vuoksi lapsi voi olla jopa arka liikkumaan tai haluton kokeilemaan liikunnallisia elämyksiä. Tällöin hän jää helposti syrjään myös lasten keskinäisistä leikki- ja liikuntatilanteista. Näille lapsille aikuisen tuki, liikkumaan kannustaminen, motivointi sekä rohkaisu ovat erityisen tärkeitä.

Yhteiset leikit tärkeitä

Päivittäinen liikunta on jokaisen lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä.  Lapsen tulee saada monipuolisesti ikätasoisia liikunnallisia kokemuksia eri ympäristöissä, jotta motoristen taidot ja hermoston kehittyminen etenevät suotuisasti. 

Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Lisäksi liikuntataidot ja niiden kautta saadut onnistumisen kokemukset tukevat lapsen minäkuvan, itseluottamuksen ja omanarvontunnon kehittymistä.  

Liikunnan avulla lapsi opettelee myös lukuisia erialaisia taitoja. Liikunnan ja leikin avulla voidaan edistää esimerkiksi lapsen ajattelun kehitystä, käsitteiden oppimista, kielellistä kehitystä, oman toiminnan ohjausta sekä itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta. Motorinen kehitys ja motoristen taitojen oppiminen välittävät liikunnan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen, sillä lapsen fyysinen kasvu sekä motorinen ja tiedollinen kehitys ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään.


Kielihäiriöiselle lapselle sosiaaliset tilanteet voivat olla haastavia, jos lapsen on vaikea käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä. Sosiaalisten tilanteiden harjoittelu on tällöin erityisen tärkeää. Leikkiessä ja touhutessa vuorovaikutus tapahtuu enemmän toiminnan kautta ja lasten yhteiset leikit ja liikkuminen tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. 

Yhteistoiminta antaa lapselle luonnollisen tavan harjoitella ryhmässä toimimista ja erilaisten ihmisten huomioimista. Lapsi oppii myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, odottamaan vuoroaan ja valitsemaan tilanteeseen soveltuvat toimintatavat. Liikunta- ja leikkitilanteet tarjoavat myös mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja purkamiseen, jotka ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä.

Monipuolisuus tärkeää

Sen lisäksi, että liikunta tukee ja edistää lapsen kokonaiskehitystä, se on välttämätöntä lapsen terveydelle.  Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee jo lapsuudesta alkaen ylipainoa sekä sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen jo varhaislapsuuden aikana on hyvin tärkeää, sillä lapsuudessa omaksutut elintavat ovat melko pysyviä. 

Opettamalla lapselle liikunnallisen elämäntavan, tallennetaan pääomaa lapsen terveyspankkiin.  Lapsille suositellaan terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Reipas liikunta tarkoittaa hengästyttävää liikuntaa. 

Liikkumiseen ei tarvita kilpailuhenkeä tai suuria tavoitteita. Arkinen liikkuminen, pihaleikit, kävellen tai pyörällä kuljetut matkat, perheen yhteiset metsäretket ja hetket leikkipuistossa kohentaa niin aikuisen kuin lapsenkin kuntoa. Tärkeää on, että lasten liikunta on monipuolista ja leikinomaista. 

Liikkumisen tulee perustua leikkiin ja iloon. Mielihyvän kokeminen ja onnistuminen liikunnan harrastamisessa kannustaa ja motivoi jatkamaan. Lapsi voi myös sopivan ryhmän löydyttyä osallistua ohjattuun liikunta- ja harrastetoimintaan, mutta varsinkin pienemmälle lapselle riittää perheen oma aktiivisuus. 

Lapsen kehityksen ja terveydellisten hyötyjen kannalta yhtä arvokkaita ovat niin ohjattu toiminta kun perheen yhteinen toimintakin. Täytyy myös muistaa, että lapset ovat yksilöitä ja toiset liikunnallisempia kuin toiset. Tästä huolimatta kaikki lapset nauttivat liikkumisesta yhdessä aikuisen tai ikätoveriensa kanssa. 

Vaikka lapsi osallistuisikin ohjattuihin liikuntaryhmiin, on tärkeää että perhe liikkuu myös yhdessä. Parhaimmillaan perheen yhteiset liikuntatuokiot ovat arvokkaita ja voimavaroja tuovia hetkiä arjen pyörityksen keskellä.