Henkilökohtaista apua arkeen

Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun. Se on maksuton vammaispalvelulain palvelu, jonka kotikunta järjestää. Henkilökohtaisen avun myöntäminen perustuu palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan asiakkaan henkilökohtaisen avun tarve kaikilla elämänalueilla. Kunta ratkaisee asiakkaan tekemien hakemusten perusteella henkilökohtaisen avun sekä muut palvelut ja tukitoimet.

Kenelle henkilökohtaista apua?

Henkilökohtaista apua saa vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäistoimista, työstä ja opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisesta osallistumisesta tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisestä.

Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että henkilöllä itsellään on voimavaroja määrittää avun sisältö ja toteuttamistapa. Hänen tulee toimia työnjohtajana, joka päättää mitä, miten ja milloin tehdään. 

Oikeutta henkilökohtaiseen apuun ei ole, jos toisen henkilön avun tarve johtuu tavanomaiseen ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Kunnalla ei myöskään ole velvollisuutta järjestää henkilökohtaista apua, jos vaikeavammaisen riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpiteillä.

Mihin tukea myönnetään?

Vaikeavammainen saa henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin kotona ja kodin ulkopuolella. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimintoja, joita ihmiset tekevät joka päivä tai toistuvasti. Päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoitaminen, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen ja kauppa- ja lääkäriasioinnit. Apu kattaa myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistumisen. Henkilökohtaista apua saa myös työstä ja ammattiin valmistavasta opiskelusta suoriutumiseen sekä sellaiseen opiskeluun, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä.

Kuinka paljon tukea myönnetään?

Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun on apua myönnettävä sellainen määrä, jonka vaikeavammainen välttämättä tarvitsee. Välttämättömän avun määrä ja sisältö arvioidaan aina yksilöllisesti. Siinä otetaan huomioonpalvelutarveselvityksessä esille nousseet tarpeet.

Välttämättömän avun määrän ja sisällön perusteella arvioidaan myönnettävän henkilökohtaisen avun tuntimäärä. Lisäksi sitä on myönnettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa harrastustoimintaan, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen, joka antaa mahdollisuuden tavata ystäviä ja sukulaisia myös oman kodin ulkopuolella.

Miten tuki järjestetään?

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua neljällä tavalla.
1. Yleisin on niin sanottu työnantajamalli, jossa vaikeavammainen toimii avustajan työnantajana. Kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Lisäksi kunta ohjaa työnantajuuteen liittyvien asioiden hoitamisessa. Henkilön on tietenkin haluttava ja kyettävä toimimaan työnantajana.
2. Kunta voi järjestää henkilökohtaisen avun myös palvelusetelillä. Palvelusetelillä vaikeavammainen ostaa henkilökohtaista apua kunnan hyväksymiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelin arvon on oltava sellainen, että vaikeavammainen saa sillä tarvitsemansa avun. Palveluseteli sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa viikoittaisia avustajatunteja on vähän tai kun palkataan sijainen vakituiselle avustajalle.
3. Kunta ostaa vaikeavammaisen tarvitseman avustajapalvelun joko julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
4. Kunta voi järjestää palvelun oman palvelutuotantonsa turvin tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.Kunta siis päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavan. Vaikeavammaisella on kuitenkin oikeus vaikuttaa siihen, millaisia palveluita ja tukitoimia hänelle järjestetään.

Voiko läheinentoimia avustajana?

Vaikeavammaisen läheinen tai omainen ei voi toimia avustajana, ellei siihen ole erityisen painavaa syytä. Sellainen voi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve tai vaikeus löytää ulkopuolista avustajaa. Lisäksi vammaan tai sairauteen liittyvät syyt voivat aiheuttaa sen, että omaisen tai läheisen palkkaaminen on avustettavan henkilön edun mukaista. Tällainen on esimerkiksi toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttava sairaus, jonka vuoksi avustajalta edellytetään muun muassa vaikeavammaisen fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeimmissa tilanteissa eleiden ja tunnetilojen tulkintaa.

Anu Aalto toimii lakimiehenä Neuroliitossa.