Kielelliset ongelmat nuoruusiässä

1.2.2015
Kielelliset ongelmat nuoruusiässä

Lievät kielelliset ongelmat saattavat tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun nuori on aloittamassa opintoja tai siirtymässä työelämään. Nuoruusiässä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukivaikeutena ja oppimisvaikeuksina.

Kielelliset vaikeudet ilmenevät nuoruusiässä hyvin yksilöllises­ti. Jos lapsena on diagnosoitu kapea-alainen tai lievä kielellinen erityisvaikeus, on todennäköistä, että vaikeudet ovat lieventyneet jo kou­luikään mennessä. Usein varsinkin puhe selkiytyy lapsen kasvaessa.

Laaja-alaiset vaikeudet näkyvät selvästi myös nuoruus- ja aikuisiässä. Kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa arjen sujuvuuteen erityisesti silloin, kun nuori ymmärtää heikosti kuule­maansa tai lukemaansa. Kun näissä taidoissa on ongelmia, se vaikuttaa myös muihin kuin kielellisiin taitoi­hin.

Vaikeuksia opinnoissa

Lieväasteiset kielelliset ongelmat saattavat tulla näkyviin vasta koulu­iässä, kun kielellisiä taitoja vaaditaan yhä enemmän. Joskus ongelmat tu­levat esille vasta siinä vaiheessa, kun nuori on itsenäistymässä ja opiskelu tai työelämä tulee ajankohtaiseksi. Nuoruusiässä kielellinen erityisvai­keus ilmenee usein lukivaikeutena ja laajempina oppimisvaikeuksina.

Usein nuori pärjää hyvin arkikie­len kanssa, mutta opiskelu- tai työelä­mässä ymmärtämisen vaikeudet voi­vat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi silloin, kun pitää vastaanottaa pitkiä ja monimutkaisia ohjeistuksia. Tilan­ne voi aiheuttaa sekä nuorelle itsel­leen että lähiympäristölle hämmen­nystä ja turhautumista. Ei ymmärretä, miksi nuori ei pärjää niin hyvin kuin on ajateltu. Nuori saattaa jättää asioi­ta hoitamatta, ei seuraa ohjeistuksia ja sattuu väärinkäsityksiä. Usein myös ajatellaan, että jos nuori on suoriutu­nut koulusta ja opinnoista, hänen kuuluisi pärjätä myös työelämässä.

Itsenäisen elämän aloittamista voivat hankaloittaa myös vaikeudet oman toiminnan ohjauksessa. Van­hemmat ovat usein huolissaan nuo­resta ja kokevat, että hän on laiska tai ettei häntä kiinnosta juuri mikään. Nuoren on vaikea tarttua toimeen ja tehdä aloitteita oli sitten kyse koti­töistä tai harrastuksen aloittamisesta. Nämä vaikeudet hankaloittavat arkea tavallisissakin asioissa: Miten aloittaa siivous? Missä järjestyksessä pestään pyykki? Miten maksetaan laskut?

Myös sosiaaliset tilanteet voivat olla haasteellisia. Nuoren voi olla vaikea sopeutua joukkoon muiden tavoin, koska hän ei välttämättä ym­märrä kaikkea mitä muut puhuvat. Myös tunteiden säätely voi olla vai­keaa. Nuorella ei aina ole ollut edes mahdollisuutta harjoitella sosiaalisia tilanteita ja kaverisuhteita on saatta­nut olla vähän.

Mihin voi ottaa yhteyttä?

Jos nuorella on piirteitä, jotka saatta­vat viitata kielellisiin ongelmiin, kan­nattaa aina hakeutua tutkimuksiin. Sekä puheterapeutit että erityisopet­tajat tekevät yksilöllisiä lukivaikeu­teen liittyviä tutkimuksia. On tärkeää selvittää vaikeuksien laajuus ja tuen tarve, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet.

Kouluikäiset voivat saada lähet­teen puheterapeutille esimerkiksi koulupsykologin kautta. Myös Yli­oppilaiden terveydenhuoltosäätiö tarjoaa puheterapeutin tutkimuksia. Itse maksavana asiakkaana voi myös ottaa yhteyttä alueen yksityisiin te­rapeutteihin ja keskustella mahdol­lisuudesta päästä arviointiin. Oman alueen terapeutit löytyvät esimerkik­si Puheterapeuttiliiton verkkosivuilta.

Opiskelijat, joiden oppilaitoksessa on erityisopettajan palveluita, voivat päästä erityisopettajan tutkimuksiin. Erityisopettaja tekee usein yhteistyö­tä koulupsykologin kanssa. Myös eri­tyisopettajan tutkimuksia voi ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta esimer­kiksi lukijärjestöjen kautta.

Jos vaikeudet ovat laajempia ja il­menevät myös esimerkiksi muistin ja keskittymisen alueella, voi olla perus­teltua tehdä neuropsykologinen tut­kimus. Neuropsykologisia tutkimuk­sia tekevät sairaaloiden neurologian ja foniatrian klinikat sekä yksityiset neuropsykologit. Yksityisten neuro­psykologien yhteystietoja löytyy esi­merkiksi Psykologiliiton sivuilta.

Julkisen terveydenhuollon kautta on myös mahdollista päästä neuro­psykologiseen tutkimukseen lääkärin lähetteellä. Myös vakuutusyhtiöt tai työterveyshuolto saattavat korvata tutkimuksesta aiheutuneet kustan­nukset.

Arjen tukikeinot

Tutkimusten perusteella arvioidaan, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan ja miten tilanteessa edetään. Tukitoi­met ovat aina yksilöllisiä. On tärkeää pohtia yhdessä nuoren kanssa, mistä tukikeinoista olisi hänelle apua.

Nuori voi tarvita selkeitä, lyhyitä ja pilkottuja ohjeistuksia, uusia opis­kelutekniikoita sekä riittävästi aikaa opintojen tai työn suorittamiseen. Usein myös monikanavaisesta opet­tamisesta ja perehdyttämisestä on hyötyä. Monikanavaisuus tarkoittaa esimerkiksi avainsanojen kirjoitta­mista, tekstien ääneen lukemista, äänikirjojen käyttämistä ja asioiden konkreettista näyttämistä. Usein op­piminen tapahtuu parhaiten toimin­nan ja oman tekemisen kautta.

Nuori saattaa tarvita monessa asiassa toisen henkilön tukea. On myös tärkeää, että nuorelle luodaan mahdollisuuksia harjoitella sosiaalis­ta vuorovaikutusta oman ikäistensä kanssa.

  • Teksti: Maria Widenius. Kirjoittaja toimii puheterapeuttina Aivoliitossa.
  • Kuva: Shutterstock