Kielikylpyyn kolmivuotiaana?

22.11.2018
Kielikylpyyn kolmivuotiaana?

Kannattaako lapsen aloittaa kielikylpy, jos on viivettä kielenkehityksessä?

Vähän alle kolmivuotias lapsemme ei puhu vielä juuri lainkaan ja odotamme parhaillaan aikaa puheterapeutille. Lapsi ymmärtää melko hyvin, mutta pystyy itse tuottamaan enintään 50 sanaa. Niistä hän käyttää noin kymmentä päivittäin. Lauseet koostuvat ainoastaan kahdesta sanasta. Kotihoidossa oleva lapsemme on aloittamassa syksyllä englanninkielisessä päiväkodissa. Onko se viivästyneen kielen taidon kannalta hyvä vai huono asia? Perheemme on suomenkielinen.

Hienoa, että olette menossa puheterapeutin tutkimuksiin. Ennen kuin teette lopullista päätöstä muusta kuin suomenkielisestä päivähoidosta, kannattaa odottaa asiantuntijan arviota siitä, onko lapsen vuorovaikutuksen ja kielenkehityksen kannalta suotavaa mennä vieraskieliseen päivähoitoon näin varhain.

Kun lapsi menee päivähoitoon tarkoituksena omaksua vierasta kieltä, jota ei puhuta kotona, on yleensä kyse kielikylvystä. Kielikylpy on menetelmänä lähtöisin Kanadasta ja se aloitetaan siellä vasta noin esikouluiässä 4–5-vuotiaana. Tutkimustietoa pienempien kielikylvystä ei ole. Lisäksi ulkomaisia tutkimuksia on vaikea peilata suomalaiseen varhaiskasvatukseen, kun toteutus on niin erilaista.

Kielikylpy on menetelmänä hyvin suunniteltu ja tukee lapsen kehitystä. Erityisesti kun kyseessä on lapsi, jonka vuorovaikutus ja kieli kehittyvät tyypillisesti.

Kun lapsenne on vielä noin pieni ja huolta tuntuu jonkin verran olevan, näkisin, että nyt tärkeintä on tukea lapsen kehitystä kaikin tavoin. Erityisesti oman äidinkielen, tunnekielen, tukeminen on perusta kaiken oppimiselle, myös vieraiden kielten.

Kysymykseen vastasi puheterapeutti Hannele Merikoski.