Leikki ansaitsee aikaa ja tilaa

14.2.2019
Leikki ansaitsee aikaa ja tilaa

Leikki on lapsen tapa tutustua maailmaan ja opetella samalla kuin huomaamatta tarpeellisia taitoja. Leikkiessä vuorovaikutustaidot karttuvat, ja kieli rikastuu.

Mitä on leikki, toimintaterapeutti (AMK), psykoterapeutti Hanna Lampi?

Edes aihepiirin asiantuntijat ja tutkijat eivät ole päässeet täyteen yksimielisyyteen leikin tarkasta määritelmästä, mikä sopii hyvin leikkimisen luonteeseen. Leikki on mielentila, jossa on tilaa mielikuvitukselle ja vapaalle assosiaatiolle. Siinä kaikki on mahdollista.

Leikkiessään lapsi tutkii maailmaa ja harjoittelee monenlaisia taitoja. Hyöty ei silti koskaan ole leikkimisen ensisijainen syy. Leikki yksinkertaisesti tuottaa mielihyvää.

Leikkiikö jokainen lapsi?

Leikki on luontaista mutta ei synny tyhjiössä. Jokainen lapsi osaa ja haluaa leikkiä omalla tavallaan, kun vain siihen on tilaisuus. Aikuiset voivat tarjota leikin mahdollisuuksia ja luoda leikkisää ilmapiiriä.

Milloin lapsen leikkimättömyydestä pitäisi huolestua?

Vanhemmat ovat yleensä erittäin herkkiä huomaamaan, ettei lapsi leiki yhtä aktiivisesti tai vastavuoroisesti kuin muut saman ikäiset. Moni aikuinen myös muistaa hyvin, miten itse on leikkinyt. Liikaa ei silti ole syytä vertailla, sillä jokaisen lapsen leikit kehittyvät omassa tahdissaan. Jos asia mietityttää, kannattaa ehdottomasti jutella esimerkiksi neuvolan tai päivähoidon ammattilaisten kanssa.

Ovatko digitaaliset laitteet vähentäneet leikkimistä?

Leikin loppumisesta on puhuttu paljon, ja esimerkiksi kansainvälisten lelukauppaketjujen konkursseista on syytetty älylaitteita ja e-pelejä. Perinteinen leluilla leikkiminen on toki saattanut vähentyä jonkin verran, mutta missään nimessä se ei ole hävinnyt. Sitä paitsi myös tietokonepelit ovat eräänlaista leikkiä ja usein myös sosiaalista toimintaa.

Vanhempien kannattaakin katsoa kokonaiskuvaa. Jos lapsella jää aikaa ulkoiluun, kavereiden tapaamiseen ja lepoon, pelaaminen ei todennäköisesti ole liiallista. Moni aikuinen voisi kyllä tarkastella nykyistä kriittisemmin oman digilaitteiden käyttönsä vaikutuksia perheessä.

Miten vanhemmat voivat edistää leikkimistä?

Tärkeintä on arvostaa lapsen leikkiä ja suoda sille sekä aikaa että tilaa. Vaikka sotku, meteli ja ympäri kotia levittäytyvät lelut ymmärrettävästi ärsyttävät, niitä voi yrittää sietää johonkin rajaan asti. Leikkien huomioiminen ja ajoittainen ihastelu tuntuvat lapsesta hyvältä. Hän kokee leikkinsä tärkeiksi.

Onko lelujen määrällä merkitystä?

Kokonaan ilman välineitä voi olla vaikea leikkiä, mutta muutama mieleinen lelu on yleensä riittävästi. Leluja saattaa olla myös liikaa, sillä tavaravuoren keskellä mikään ei oikein säväytä ja valitseminen on vaikeaa. Osan leluista voikin viedä aina vuorollaan syrjään.

Millainen on hyvä lelu?

Tietyt peruslelut innostavat lapsia vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi värikkäät puupalikat ovat tavattoman monikäyttöisiä. Niitä voi pinota torniksi, asettaa jonoon ja lajitella värin tai muodon mukaan. Niistä syntyvät talot ja eläinaitaukset.

Astia- ja nukkeleikkejä rakastavat yleensä jossakin ikävaiheessa kaikki pienet tytöt ja pojat. Niiden avulla lapsi mallintaa aikuisten kotiaskareita ja opettelee hoivaamista.

Myös pikkuautot kiinnostavat sukupuoleen katsomatta. Pienten lasten duplot ja hieman isompien legot ovat monipuolisuudessaan erinomaisia leluja.

Onko vanhemman pakko leikkiä mukana, ellei se tunnu luontevalta?

Vanhemman ei tarvitse potea huonoa omatuntoa, elleivät vaikkapa tuntikausien barbileikit tunnu kovin mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Mukana saa olla sen verran kuin haluaa.

Yleensä lapsen leikkeihin tulee osallistuttua riittävästi lähes huomaamatta. Varsinkin pienet lapsethan haluavat esitellä leikkejään ja tuntea, että aikuinen on koko ajan jossakin lähellä.

Joskus voi silti aivan tietoisesti liittyä leikkimään lapsen seuraksi. Hänelle on nimittäin tosi kiva ja itsetuntoa kohottava kokemus huomata, että isä tai äiti tykkäsi näin paljon juuri minun leikistäni.

Vaikuttaako leikkiminen kielen kehittymiseen?

Kommunikaatio, puhuminen ja kuunteleminen kuuluvat olennaisesti niiden tärkeiden taitojen joukkoon, joita lapsi leikkimällä harjoittelee. Aivan ensimmäiset leikit perustuvat nimenomaan vuorovaikutukseen: kukkuu-, pöö- ja laululeikkien avulla pieni vauva opettelee olemaan kontaktissa vanhempaan.

Millaisia leikkejä kannattaa suosia, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus?

Tärkeintä on, ettei vanhempi ala arvottaa tai ohjata lapsen erilaisia leikkejä niiden hyödyllisyyden perusteella. Tällainen on vastoin leikin vapaata ja spontaania luonnetta. Leikki ei koskaan saa olla treeniä tai työtä.

Kaikenlainen leikki kutsuu käyttämään rikasta kieltä ja olemaan iloisessa vuorovaikutuksessa. Kun lapsi siis tulee näyttämään leikkejään, vanhempi voi oikein hullutella ja makustella erilaisilla hassuilla sanoilla.

Lisäksi musiikki auttaa tutkitustikin lasta kiinnittämään huomionsa sanoihin ja kieleen. Kaikenlaiset loruttelut ja laululeikit ovat siis mitä mainioin keino tutkia kieltä yhdessä lapsen kanssa. Laulusuorituksen tasolla ei ole mitään merkitystä, sillä lapsi nauttii aina oman isän tai äidin äänen kuuntelemisesta. Kannattaa siis mieluummin laulaa itse kuin panna äänite soimaan.

Ja elleivät laululeikit muistu mieleen omasta lapsuudesta, kirjasto ja netti ovat ohjeita pullollaan. Lapset ovat viisaita ja tietävät toiston maagisen voiman. Tämän vuoksi sama tuttu laulu innostaa lasta vielä sadannenkin kerran.

Jos lapsella on vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan, laulu- ja leikkituokiot voi hyvin pätkiä pieniksi tehokkaiksi hetkiksi pitkin päivää.

Mitä on Theraplay?

Kyse on vuorovaikutukseen ja leikkiin perustuvasta terapiamenetelmästä. Mukana ovat aina sekä lapsi että vanhempi. Theraplay on syntynyt tarkastelemalla, millaista on luontainen ja hyvä pienen lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus. Theraplay on terapiaa, jossa on tosi kivaa.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Mostphotos.com