Pelillisyys motivoi lasta kielen maailmaan

13.9.2019
Pelillisyys motivoi lasta kielen maailmaan

Oikein hyödynnettynä uusi teknologia voi toimia hyvänä apuna kielen harjoittelussa. Laitteiden käytön rajoista kannattaa sopia yhdessä ja pitää niistä myös kiinni.

Onko digitalisaatio jo mullistanut kielihäiriöiden kuntoutuksen, puheterapeutti, FM Ulla Sergejeff Outloud Oy:stä?

Kuntoutuksen varsinainen sisältö ja tavoitteet eivät ole muuttuneet tekniikan kehittyessä. Älylaitteet ja erilaiset sovellukset ovat vain tuoneet lisää käyttökelpoisia vaihtoehtoja kielen harjoittelemiseen.

Ammattilaiset ovat ottaneet uutta teknologiaa osaksi työtään omassa tahdissaan. Moni meistä puheterapeuteista hyödyntää digilaitteita jo melkein jokaisessa asiakastapaamisessa.

Kivoimmatkin kielisovellukset ja -pelit ovat silti ainoastaan välineitä muiden joukossa. Tärkeintä kuntoutuksessa on edelleen luottamuksellinen vuorovaikutus jokaisen lapsen ja nuoren kanssa. On mietittävä aina erikseen, kenelle digitaalisuus voi tuoda lisäarvoa ja kenelle ei.

Mitkä ovat uuden teknologian vahvuuksia kielihäiriöiden kuntoutuksessa?

Pelillisyys motivoi monia lapsia harjoittelemaan kieltä melkein huomaamatta. Innostavaa sana- tai äänipeliä tekee mieli kokeilla yhä uudestaan. Vaikeustasoa on mahdollista nostaa, kun edelliset tehtävät alkavat tuntua helpoilta.

Tekniikka tuo myös opettelemiseen toistettavuutta ja mitattavuutta. Laite lausuu äänteet ja sanat aina täsmälleen samalla tavalla, mikä voi joillakin lapsilla auttaa kovasti kuulemista. Vanhemmat ja lapsi itse pystyvät seuraamaan edistymistä, sillä pelien pistemäärät tai suoritusajat jäävät talteen.

Itsenäinen toimiminen laitteen kanssa saattaa lisäksi antaa rentoutta harjoittelemiseen. Outloud Oy:ssä olemme esimerkiksi kehittäneet digitaalisen lukukoiran: sovelluksessa söpö Luppakorva pyytää lukemaan itselleen ääneen. Moni lapsi kokee tilanteessa vähemmän paineita kuin lukiessaan vaikkapa vanhemmille tai opettajalle.

Miten digilaitteet voivat auttaa arjen sujuvoittamisessa?

Monesti pulmana ovat erilaiset siirtymät ja ylipäänsä ajan hahmottaminen, kun lapsella on kielellisiä vaikeuksia. Ajastinsovellusten avulla lapsi pystyy asettamaan itselleen aikarajoja ja seuraamaan konkreettisesti niiden täyttymistä. Hän voi vaikkapa laittaa pingviinin taapertamaan polkua pitkin tabletin ruudulla. Kun pingviini on perillä aarrearkun luona, on aika lopettaa esimerkiksi aamupalan syöminen ja mennä pukeutumaan.

Visuaaliset ajastimet voivat myös helpottaa nykypäivän ikuisuusaiheen eli ruutuajan säätelyssä. Lapsi pystyy itse ennakoimaan, milloin vaikkapa pleikkarihetki päättyy. Tarve vanhempien muistutteluun ja aiheesta kinasteluun vähenee.

Havainnollinen ajastaminen antaa lisäksi keskittymisrauhaa. Kun yhdessä on sovittu tietty aika vaikkapa kirjoittamiseen tai piirtämiseen, lapsen huomio ei mene ajankulun kyselemiseen.

Kuinka erotan hyödylliset kielipelit ja -sovellukset?

Vinkkejä voi kysellä omalta puheterapeutilta ja opettajalta. Osa ammattilaistenkin käyttämistä ohjelmista on ladattavissa kotikäyttöön joko maksutta tai hyvin edullisesti.

Verkon sovelluskaupoissa pystyy etsimään erikseen nimenomaan oppi- ja hyötysisältöjä. Muun muassa osoitteeseen terapiapsi.fi on koottu lista hyviksi havaituista sovelluksista. Niilo Mäki Instituutin kotisivuilta löytyy linkki suosittuun Ekapeliin.

Ja aina on hyväksi olla mukana lapsen käyttäessä digilaitteita. Jos peli tai sovellus tuntuu aikuisesta kivalta ja motivoivalta, se on yleensä myös lapsen mieleen. Tehtäviä voi suorittaa vuorotellen ja vaikka vähän leikkimielisesti kisaten.

Ovatko e-kirjat ja muu näytöltä lukeminen suotava vaihtoehto kirjoille?

Tässäkään asiassa uutta ja vanhaa teknologiaa ei tarvitse turhaan asettaa vastakkain. Mekaanisen lukutaidon aktiivisimmassa opetteluvaiheessa tärkeintä on ylipäänsä saada mahdollisimman paljon harjoitusta kaikenlaisista teksteistä. Keskeistä olisi löytää sisältöjä, jotka innostavat ja kiinnostavat lasta itseään. Tekstin fyysisellä olomuodolla on vähemmän merkitystä.

Teknologia saattaa sitä paitsi helpottaa tekstin hahmottamisessa. On mahdollista vaikkapa valita mahdollisimman selkeä fontti, jossa kirjaimet erottuvat hyvin toisistaan. Myös tekstikoon suurentaminen voi auttaa.

Esimerkiksi DaisyTrio-kirjat hyödyntävät monikanavaisuutta. Äänen, tekstin ja kuvan yhdistelmä mahdollistaa samanaikaisen lukemisen ja kuuntelemisen. DaisyTriot löytyvät Celia-äänikirjastosta.

Mitä tehdä, kun lapsen tai nuoren laitteilla viettämä aika huolestuttaa?

Ensinnäkään ei ole tarpeen ahdistua siitä, että aiheesta syntyy kotona riitaa. Samaa vääntöä käydään käytännössä jokaisessa lapsiperheessä – ja näin pitääkin olla. Rajojen koettelu kuuluu elämään ja kasvamiseen, ja vanhempien roolina on tuottaa ajoittain pettymyksiä.

Pelien ikärajoista kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. Ne on asetettu perustellusti suojaamaan ihan kaikkia käyttäjiä. Paljon puhutun ruutuajan rajaamisessa puolestaan toimivat parhaiten selkeät, yhteiset sopimukset.

Lapsen kielipulmat ovat hyvä syy irrottautua välillä laitteista ja lisätä arkeen mukavaa jutustelua ja asioiden sanoittamista. Vanha kunnon iltasatu on edelleen paras ja hauskin tapa rikastuttaa sanavarastoa.

Juttuun on haastateltu myös vuorovaikutteisen teknologian asiantuntija Johanna Roihuvuota Outloud Oy:stä.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Mostphotos