Tukikeinot varhain käyttöön

14.2.2019
Tukikeinot varhain käyttöön

Kehityksellisen kielihäiriön Käypä hoito -suosituksen päivitetty versio painottaa, että lapsille on tärkeää järjestää tukitoimia riittävän pitkään. Uusina teemoina suositukseen nousivat digilaitteet ja monikielisyys.

Ensimmäinen iso muutos käy ilmi heti otsikosta. Käypä hoito -suosituksen tammikuussa ilmestynyt päivitetty versio käsittelee lasten ja nuorten ”kehityksellistä kielihäiriötä”, vaikka Suomessa on viime vuosina yleisesti käytetty termiä ”kielellinen erityisvaikeus”.

Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana toiminut foniatri, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysista kertoo, että muuttuneen sanamuodon taustalla on kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä.

− Maailman terveysjärjestön WHO:n viime vuonna julkaisemassa uudessa luokituksessa on otettu käyttöön termi ”developmental language disorder” eli DLD. Päädyimme Käypä hoito -työryhmässä suosittelemaan sen käyttöä myös Suomessa.

Marja Asikainen toteaa, että lääketieteen terminologia muuttuu ja täsmentyy aika ajoin. Uudet nimitykset korvaavat vähitellen vanhat, ja toisaalta aiempiakin käytetään rinnalla edelleen.

Hän sanoo itse pyrkivänsä ottamaan muuttuneen nimikkeen käyttöön heti työssään.

Oppaisiin ja muihin Taysin foniatrian poliklinikan painettuihin materiaaleihin se vaihtuu vähitellen.

− Perheiden arkeen tai palveluihin tällaisten termimuutosten ei sinänsä pitäisi vaikuttaa ainakaan Suomessa oikeastaan mitenkään, Marja Asikainen sanoo.

Vanhemmille ohjausta

Myös suosituksen varsinaisessa sisällössä on paljon uusia asioita. Edellinen versio ilmestyi 2010, minkä jälkeen moni seikka yhteiskunnassa on muuttunut nopeasti.

Esimerkiksi mobiililaitteet ja sosiaalinen media on nyt nostettu esiin hoitosuosituksessa. Niiden runsas päivittäinen käyttö saattaa vaikuttaa perheiden toimintatapoihin ja yhteiseen ajankäyttöön.

− Uusi teknologia on hieno juttu. Mutta on erittäin tärkeää, että lapsille luetaan yhä päivittäin kuvakirjoja ja satuja sekä keskustellaan heidän kanssaan kaikenlaisista arkisista asioista ja kokemuksista. Näin vanhemmat turvaavat lapsen sanavaraston kasvua, kielen oppimista ja kielellisen toimintakyvyn kehittymistä, Marja Asikainen sanoo.

Päivitetty suositus korostaa myös, kuinka tärkeää vanhempien on sitoutua arjessa lapsen kommunikoinnin tukemiseen ja puheterapeutin tai muun kuntouttajan ohjeistamien kotiharjoitusten tekemiseen. Säännöllinen harjoittelu vaikuttaa oleellisesti kuntoutuksen tavoitteiden toteutumiseen, esimerkiksi puheen selkiytymiseen.

Myös kuvien ja tukiviittomien käytön opastaminen vanhemmille on hyödyllistä jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

− Ohjauksen antamisessa ei tarvitse eikä pidä odotella, että lapsi on saanut varman kielihäiriödiagnoosin. Täällä Taysissa on hyviä kokemuksia ryhmistä, joissa kuntoutusohjaaja ja puheterapeutti yhden iltapäivän ajan opastavat vanhempia käyttämään tukiviittomia, kuvia, piirtämistä ja eleitä puheen tukena. Ryhmäohjausta on tärkeä järjestää muullakin Suomessa.

Tuki ehkäisee myöhempiä ongelmia

Varhaisen ohjauksen merkityksen lisäksi suosituksen eräs kantava teema on, että tukitoimien pitää jatkua riittävän pitkään.

− Tutussa arjessa käytetty puhekieli ei yleensä edellytä vaativaa kielellistä toimintakykyä. Mitä ylemmille luokille koulussa lapsi siirtyy, sitä käsitteellisempää ja monimuotoisempaa oppikirjojen ja opetuksen kieli kuitenkin on, Marja Asikainen sanoo.

Kielihäiriö tulisi huomioida läpi peruskoulun ja edelleen nuoren siirtyessä opiskelemaan. Yhdeksännellä luokalla nuorelle pitäisi laatia jatko-opiskelusuunnitelma ja lääkärin B-lausunto, jotta tukitoimet jatkuisivat myös toisen asteen opinnoissa.

− Tämä on tärkeä seikka. Tukitoimet turvaavat toisen asteen opintojen suorittamista loppuun, ehkäisevät alisuoriutumista ja vähentävät myöhempiä ongelmia, Marja Asikainen toteaa.

Hänen mukaansa riittävä tuki koulussa edellyttää, että opettajilla on tarvitsemansa resurssit huomioida oppilaan kielihäiriö.

Monikielisten lasten ongelmat esiin

Eräs Käypä hoito -suosituksen kokonaan uusista kohdista käsittelee monikielisyyttä.

− Edelleen liian helposti arvellaan, että lapsen puheen ja kielen hidas kehittyminen johtuisi pelkästään hänen monikielisestä ympäristöstään. Tämän vuoksi monikieliset lapset ohjautuvat tutkimuksiin usein vanhempina kuin yksikieliset ikätoverinsa, Marja Asikainen kertoo.

Tukitoimien varhainen aloittaminen on kuitenkin erittäin tärkeää myös monikielisessä ympäristössä kasvavalle lapselle.

− Kuntoutukseen tulee sisällyttää tulkin avustamia tapaamisia vanhempien kanssa, jotta he osaavat tukea kotona lapsen kommunikointia ja toimintaa.

Hyvä tuki auttaa monikielisiä lapsia pärjäämään koulussa, kavereiden kanssa ja myöhemmissä opinnoissa.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Mostphotos.com