MG 9961 muok

Diagnosointi ja kuntoutus

Kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan yleensä 4–6 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään aina moniammatillisessa työryhmässä ns. poissulkumenetelmällä. Työryhmässä on kielellisiin ongelmiin perehtynyt lääkäri, puheterapeutti ja psykologi. Tarvittaessa lapsi ohjataan myös toimintaterapeutin tai fysioterapeutin tutkimuksiin.

 

Tukitoimet voidaan aloittaa jo 2–2,5-vuotiaalle lapselle. Jos jollakin perheenjäsenellä on todettu kielellinen erityisvaikeus, voidaan lapsi ohjata puheterapeutille aiemminkin.


Kielellisen erityisvaikeuden hyvään hoitoon kuuluvat vanhempien sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen sekä tukitoimet kodissa, päivähoidossa ja koulussa. Perheen tulee saada neuvolassa ohjausta kielellisen kehityksen tukemiseen.


Jos olet huolissasi lapsen puheen ja kielen kehityksestä, käänny ensin oman neuvolan terveydenhoitajan puoleen. Oma lääkäri kirjoittaa lapselle lähetteen puheterapeutin tutkimukseen ja sieltä ohjataan tarvittaessa eteenpäin lisätutkimuksiin.


Diagnosointi ja kuntoutus ovat moniammatillista yhteistyötä

Puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan lapsen puheen ja kielenkehitykseen liittyvät eri tasot: tuottaminen, ymmärtäminen ja kokonaiskielelliset taidot. Lisäksi lapsi ohjataan psykologin arvioon ja tarvittaessa fysio- ja/tai toimintaterapeutille. Lääkäri arvioi lapselle tehtävien lääketieteellisten tutkimusten tarpeen. Kuntoutussuunnitelma on kooste tehdyistä tutkimuksista ja suosituksista ja se tehdään eri ammattihenkilöiden yhteistyössä. 

Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien mukaan. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi lapsella on usein esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa, joskus myös neuropsykologista kuntoutusta yksilöllisen tarpeen mukaan.


Merkittävä osa lapsen kuntoutusta on vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhdessä ammattilaisten kanssa arvioidaan muun muassa, onko lapselle parasta olla päivähoidossa erityis- vai tavallisessa ryhmässä sekä tarvitseeko hän avustajaa.


Lisäksi jo varsin varhaisessa vaiheessa arvioidaan, onko oppivelvollisuuden alkaessa tarvetta erityisopetukselle ja pidennetylle oppivelvollisuudelle. Tavallisesti kuntoutussuunnitelma on voimassa vuoden kerrallaan, jonka jälkeen tehdään uusi arvio.


Tarkempaa tietoa oppimisvaikeuksista löytyy esimerkiksi tältä sivustolta.