Jäällä entistä kovempana

Pelicansin Taavi Vartiainen kuvailee itseään tahtohyökkääjäksi, jonka pää ei anna periksi. Kolme vuotta sitten niin oli kuitenkin vähällä käydä. Aivoverenkiertohäiriö pisti elämänarvot uusiksi. Syyksi paljastui synnynnäinen sydänvika.

– Nyt perkele äijä ylös sieltä! Jäällä ei pelleillä, kaikui valmentajan armoton huuto Isku-Areenalla Lahdessa elokuussa 2015.

Taavi Vartiainen kuuli huudon, muttei pystynyt reagoimaan. Äkillinen kova huimaus oli hetkeä aikaisemmin pakottanut polvilleen jäähän, ja nuori mies oli menettänyt puhekykynsä kesken tavallisten aamutreenien.

Kun kyyneleet alkoivat valua puoliksi halvaantuneilla jääkiekkoilijan kasvoilla, tajusivat kaikki ympärillä, ettei kyse ollut pelleilystä. Nyt oli kiire. Joukkuekaverit auttoivat Vartiaisen pukuhuoneeseen pitkälleen. Koko vasen puoli vartalosta valahti täysin veteläksi ja kasvot roikkuivat.

Vartiainen kertailee kolmen vuoden takaisia muistoja samaisen jäähallin ravintolassa, kiekkokaukalon yläpuolella. Harvahampainen hymy paljastaa, että laji on pysynyt samana, mutta mikään miehen olemuksessa ei muistuta enää aivoinfarktista.

Paljon oli silkkaa onneakin matkassa. Toisessa paikassa toiseen aikaan kohtaus olisi saatettu tulkita juopuneen kompuroinniksi, ja ratkaiseva ensiapu olisi voinut jäädä saamatta. Kiekkokaukalo oli todennäköisesti paras mahdollinen paikka nuoren miehen sairauskohtaukselle.

– Loistava fysioterapeuttimme Juha Nakari ymmärsi heti, mistä oli kyse ja sain parhaan mahdollisen ensiavun. Liuotushoito aloitettiin jo ambulanssissa ja minut kiidätettiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan.

Ei katso ikää eikä kuntoa

Vartiaisen tapaus on tarpeellinen muistutus siitä, että aivoverenkiertohäiriö (AVH) voi osua kenen tahansa kohdalle. Siksi tämä tarina pitää kertoa. Aivoverenkiertohäiriön voi aiheuttaa tukos tai verenvuoto aivojen verisuonistossa. Tila voi muuttua hetkessä hengenvaaralliseksi. Vartiaiselta löytyi iso tukos aivojen oikean puolen takaosasta.

– Olin viikon teho-osastolla ja pääsin heti tutkimuksiin. Syyksi selvisi synnynnäinen sydänvika, joka useimmiten huomataan jo vauvana. Kukaan ei tiedä, miksi oireet tulivat vasta aikuisena.

Vartiaisella syntynyt hyytymä pääsi sydämen rakennevian vuoksi kulkeutumaan verenkierrossa aina aivoihin asti.

AVH:n sairastaneista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi. Taavi Vartiainen kuuluu onnekkaaseen neljännekseen.

Vieläkö pääsen pelaamaan?

Ammattikiekkoilijan ura oli pikkupojan suuri unelma. Lahden Kärpäsen kaupunginosassa kasvanut Vartiainen otti tuntumaa lajiin isän kanssa ulkojäillä jo 3-vuotiaana. Kiekkoreipas kutsui heti, kun treenejä oli tarjolla. Harrastaminen vakavoitui tosissaan C-juniorina Pelicans-paidassa. SM-liigassa Vartiainen debytoi syksyllä 2014.

Kun vakava sairauskohtaus yllättää intohimoisesti lajiinsa suhtautuvan ammattiurheilijan, voi ensimmäinen ajatus olla ”koska voin taas urheilla”. Myös Vartiainen myöntää kysyneensä ensimmäiseksi teho-osaston lääkäriltä, koska pääsisi takaisin jäälle. Kiitollisuus siitä, ettei käynyt pahemmin tuli vasta hieman myöhemmin. Mutta kun oivallus tapahtui, jätti se pysyvän jäljen miehen mieleen ja elämänasenteeseen.

– Sairaalassa maatessa oli aikaa ajatella. Entä jos olisin ollut auton ratissa? Oma perhe oli tietenkin hulluna huolesta, ja perheen merkitys korostui. Myös tämän toisen perheen. Äijät kävivät tiiviisti sairaalassa pitämässä seuraa ja kyselemässä vointia, Vartiainen muistelee ja katsoo ravintolan lasin läpi alas kaukaloon selvästi suurten tunteiden vallassa.

Kun seuran viestintäpäällikkö sitten kysyi, tiedotetaanko tapahtuneesta avoimesti medioille, vastaus oli heti selvä. Totta kai, jos vaikka hänen tarinansa voisi toimia esimerkkinä nopean hoitoon pääsyn tärkeydestä.

Sairaalassa kului yhteensä neljä viikkoa, ja sairausloman jälkeen Vartiainen sai luvan palata omien voimiensa mukaisesti jäälle ja harjoituksiin. Verenohennuslääkettä tuli kuitenkin syödä, mikä piti huomioida kaukalossa. Jos pelitilanteessa tulisi verenvuoto, olisi se tyrehdytettävä nopeasti. Sydän operoitiin marraskuussa HUS:n Töölön sairaalassa. Reikä sydämessä poltettiin kiinni.

Vuotta myöhemmin Vartiainen sai kontrollista puhtaat paperit, eikä ole sen koommin tarvinnut lääkitystä eikä lääkärikäyntejä.

Moderni vanhan liiton mies

Vartiainen on pelityyliltään aggressiivinen voimahyökkääjä. Hän osaa ärsyttää vastustajaa, mutta ärsyyntyy itsekin helposti, mikä näkyy miehen jäähytilastoissa. Kaukalon ulkopuolella tätä on vaikea uskoa, sillä äärimmäisen sympaattinen urheilija puhuu elämästä ja ihmisistä poikkeuksellisen tarkkanäköisesti ja lämpimästi.

– Olen ehkä vähän epätyypillinen suomalainen mies, sillä tykkään puhua asiat halki. Joukkueen sisällä on kommunikoitava avoimesti. Hyödynnän mielelläni myös mahdollisuutta keskustella henkilökohtaisen urheilupsykologin kanssa. Mentaalipuoli on ammattiurheilussa älyttömän tärkeä.

Se mihin ryhtyy, pitää tehdä tosissaan ja täysillä. Suorituskyky kärsii heti, jos korvien välissä on stressiä. Mielen pitää olla kirkas. Juuri tässä auttaa puhuminen. Vanhan liiton mieheksi Vartiainen tunnustautuu siinä, että hän tarttuu mieluummin puhelimeen tai jutustelee kasvokkain kuin somettaa. Sosiaalinen media ei ole hänelle lainkaan tärkeä.

Vartiainen kertoo aina eläneensä hetkessä, mutta sairastumisen jälkeen asenne vain vahvistui. Hän ei kanna huolta siitä, mitä elämässä tapahtuu sitten, kun urheilu-ura päättyy. Rajulla pelityylillään hän tuskin pelaa yhtä pitkää uraa kuin vaikkapa Raimo Helminen tai Petteri Nummelin.

Tai eihän siitä koskaan tiedä, kuten ei elämästä ylipäätään. Juuri tällä hetkellä tärkeintä on keskittyä tähän päivään ja tähän kauteen. Ja jokaisella kaudella pitää pelata paremmin kuin edellisellä. Vastuuta Vartiainen on valmis kantamaan entistä enemmän. Hän kasvaisi mielellään isommaksi johtajaksi joukkueessaan, joka merkitsee juuri nyt enemmän kuin mikään muu.


Taavi Vartiainen, 24

  • SM-liigajoukkue Pelicansin vasen laitahyökkääjä pelinumerolla 81. Veikkaus Pelicansin sijoittumisesta sarjassa tällä kaudella: viides.
  • Jääkiekko vei mukanaan jo 3-vuotiaana. Tavoitteellisen lätkäharrastuksen ohella kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2014.
  • Kotikaupunkinsa Lahden kiekkokasvatti. Voitti Kiekkoreippaassa C-nuorten ykkösdivisioonan mestaruuden vuonna 2010. Kaudella 2011–2012 voitti Pelicansin B-nuorten sisäisen piste- ja syöttöpörssin, kuten myös koko B-nuorten SM-sarjan runkosarjan jäähypörssin. Kaudella 2013–2014 Pelicansin A-nuorten toiseksi paras maalintekijä. Teki viime kaudella SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 5+10=15.
  • Kausi 2015–2016 alkoi dramaattisesti, kun elokuiset jääharjoitukset päättyivät aivoinfarktin liuotushoitoon sairaalan teho-osastolla. Toipui kuitenkin aivoverenkiertohäiriöstä jo runkosarjan avauskierrokselle, ja sydänleikkaus tehtiin marraskuussa 2015. Tällä hetkellä pelaa SM-liigaa täysin terveenä.

Ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 3/2018.

Aiheeseen liittyvät