Laulun lahja ja voima

Kun Kaisa Makkonen laulaa, yleisö kuuntelee intensiivisesti ja kaikki on hyvin. Vivahteikkaan, kaunisäänisen sopraanon maaliskuinen konsertti keräsi Savonlinnan tuomiokirkon täyteen.

Kaisa Makkonen on säteilevä ja energinen nuori nainen. Musiikkitalon aulassakin hänet on helppo tunnistaa hehkusta ja hymystä.

Edellisen päivän keikka Aivoliiton 40-vuotistilaisuudessa on mennyt hyvin.

– Laulu sujuu. Tuula Hällström soittaa kauniisti, Kaisa kertoo.

Mieli on hyvä, kun nuori sopraano on päässyt esiintymään.

Kaisan pää toimii kuin partaveitsi eikä ymmärryksessä ole minkäänlaista vikaa, päinvastoin, mutta puheen kanssa on ongelmia. Kun hän haluaa osallistua keskusteluun ja sanoa, mitä ajattelee, sanat vaativat valtavasti töitä. Sana kerrallaan, silmien eloisa katse apuna tapailemme yhdessä oikeaa tulkintaa.

Elämä mullistui

Laulua Wienin Konservatorium Wien Privatuniversitätissä opiskelevan Kaisan elämä mullistui, kun hän sai 26-vuotiaana aivoinfarktin palattuaan Münchenistä koelaulusta junalla kotiin Wieniin.

Dramaattisten hoitotoimenpiteiden ja kaikkiaan viiden viikon teho-osastohoidon aikana kävi ilmi, että Kaisa sairasti erittäin harvinaista, vaikeasti tunnistettavaa reumasairautta Takayasun arteriittia. Tämä nimenomaan nuorilla naisilla esiintyvä sairaus voi johtaa sydän- tai aivoinfarktiin. Oireita – väsymystä, painon laskua, käsien puutumista – oli Kaisallakin ollut, mutta niitä oli hoidettu fysioterapialla ja stressioireina.

Alkoi pitkä, raskas toipumisen jakso. Suurena tukena ovat olleet läheiset, aviomies Tim Ng, vanhemmat Markku ja Marja Makkonen sekä sisar Hanna. Lähes aina joku heistä oli Kaisan luona.

Kaisa kyllä ymmärsi, mitä hänelle sanottiin, mutta ei pystynyt vastaamaan. Aivoinfarkti vasemmassa aivopuoliskossa oli aiheuttanut afasian ja lamauttanut kehon oikean puolen. Oli opeteltava kävelemään, liikkumaan ja hallitsemaan omaa kehoa. Puhe oli kadoksissa. Koomasta herättyään Kaisa kärsi myös painajaisista, jotka vähitellen hellittivät.

Lisähaastetta toi se, että Kaisan oli toipumisen lisäksi opeteltava tekemään kaikki arkisetkin toiminnot vasemmalla kädellä. Siinä hän on onnistunut loistavasti. Esimerkiksi haastattelupäivän huolitellun ja ammattitaitoisesti tehdyn meikin hän oli tehnyt itse – vasemmalla kädellä.

Miten vasemman käden käytön oppiminen sujui?

– Pakko. Oikea käsi toimii vähän. Ranne ja nilkka jäykät, Kaisa kertoo.

Kaisa Makkosen tavoitteena on päästä vielä takaisin oopperalavoille.

Lujaa tahtoa

Kaisalla on pitkä kokemus tavoitteellisesta treenaamisesta ja hän on ollut kuntoutumisessakin ahkera ja lannistumaton. Nuoruuden SM-kisatason uintiharrastus sekä vaativa, kunnianhimoinen laulun- ja musiikkiopiskelu ovat antaneet kuntoutumiselle oivallista pohjaa. Keho on vastaanottavainen, ja myös mieli on tottunut tavoitteelliseen harjoitteluun.

– Siekin, handicapped, Kaisa sanoo isälleen. Markku on tyttärelleen erinomainen henkilökohtainen avustaja, sparraaja ja tuki, sillä hän on itse aikanaan kuntoutunut 18-vuotiaana todella pahasta autokolarista.

– Kolme päivää odotettiin kuolemaa, mutta siitä se lähti. Kun sitten opettelin taas kävelemään ja joku juoksi ohi, päätin vielä näyttää, Markku kertoo.

Ja niin tapahtui. Markku Makkosella on toistasataa Suomen mestaruutta uinnissa, Pohjoismaiden mestaruuksia sekä useita Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksiä.

Tytär on käynyt isän kanssa uimahallissa pienestä pitäen. Paras uintisijoitus on ollut 12:s nuorten Suomen mestaruuskisoissa. Yhteinen harrastus jatkuu edelleen, milloin vain samalla paikkakunnalla ollaan. Käden vajaatoiminnasta huolimatta Kaisa ui jo 600 metriä vapaauintia.

– Pystyn, jaksan, potkin, Kaisa kertoo.

Monipuolista kuntoutumista

Hyvä kehon hallinta ja kehotuntemus antavat erinomaisen pohjan myös kuntoutumiselle. Vahva keskikeho ja laulajan hyvä hengitystekniikka tukevat tasapainoa ja ryhtiä. Aktiivisesti treenanneen urheilijan ja laulajan itsekuri ja harjoitusrutiini ovat kovassa käytössä.

Sisua Kaisalle on tullut jo verenperintönä, ja vaikuttaa siltä, että se on entisestään kasvanut.

– Kun Kaisa tuli Wienistä Savonlinnaan ensimmäisen kerran onnettomuuden jälkeen, hänellä oli kepit ja pyörätuoli mukana. Kotiin tultuaan hän ei koskenut kumpaankaan. Markku on eläkkeellä, ja hän on ollut lähes kokopäiväisenä tukena. Ovat hiihtäneet ja uineet, treenanneet ja jutelleet, kertoo Marja.

Kaisa asuu miehensä kanssa Wienissä. Siellä on vastaava julkinen terveydenhoito kuin meilläkin. Kaisa on saanut kolmesti viikossa puheterapiaa englanniksi sekä toiminta- ja fysioterapiaa parin vuoden ajan.

Suomessa Kaisa aloitti lisäksi Vasa Conseptiin perustuvan kuntoutuksen. Se on intialaisen Rajul Vasan kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on saada aivojen sisäiset yhteydet järjestymään uudelleen. Konseptin tunnetuin lähettiläs Suomessa on freestylelaskija Pekka Hyysalo, joka sai menetelmän avulla kuntoutumisensa uudelle tasolle.

- Konsepti sopii sellaisille nuorille kuntoutujille, joilla on hyvä lihaskunto ja vahva motivaatio. Eli juuri sellaisille kuin Kaisa, äiti Marja kertoo.

Kaisa pitää muutenkin huolta kunnostaan: ulkoiluttaa koiraa, kävelee aina portaat ja jumppaa.

- Vatsat, venyttely, kuntosali, hän täsmentää.

Makkosen perheessä keskusteluissa on mukana myös aimo annos huumoria.

Opinnot kuntoon

Rohkeutta ei Kaisalta puutu, eikä liioin sisua ja tahdonvoimaa. Entä turhautuuko vilkas, sosiaalinen nuori nainen, kun puhe ei suju, vaikka oivallus kulkee.

– Joo, paljon. Se on raskasta.

Lauluissa sanat tulevat, puheessa niiden muodostaminen on hidasta ja vaivalloista. Sekä tekstin että nuottien lukeminen on kuitenkin koko ajan sujunut ongelmitta. Kirjoittaessa olivat alkuun palikat sekaisin, nyt sujuvat jo tekstiviestitkin.

Laulamisen hän aloitti heti kun se oli mahdollista.

– Infarkti sattui 2014, ja jo samana syksynä Kaisa aloitti laulutunnit Wienissä, samalla laulunopettajalla kuin ennen sairastumistakin.

Musiikilla on suuri merkitys myös kuntoutumiselle. Harjoittelu tekee hyvää, ja se mitä laulaa, auttaa saamaan kielen takaisin. Myös opettaja, bulgarialainen Bojidar Nikolovuskoo, että kieli tulee takaisin musiikin kautta.

Kuntoutumisen ja elämän uudelleen opettelun keskellä Kaisa valmistui musiikin maisteriksi 20. helmikuuta. Aiheena on Singing Technique and Excercise for Aphasia Rehabilitation, A stroke case study, laulutekniikka ja harjoittelu afasian kuntoutuksessa. Työ perustuu Kaisan tekemään haastattelututkimukseen. Hän haastatteli sekä opettajia että kollegoita. Aviomies Tim auttoi kirjoittamisessa.

Työtilaisuuksia toki soisi olevan enemmänkin. Wienissä ei laulajan ole helppo päästä esiin ja saada töitä. Kilpailu on kovaa ja kovatasoista.

Esiintymistä rakastavan, lahjakkaan Kaisan tavoitteena on päästä vielä oopperalavoille. Se vaatii tavattomasti työtä, mutta antaa myös motivaatiota.

Puhukaa kohti

Jos Kaisa jotakin voisi muuttaa, hän muuttaisi joidenkin ihmisten käyttäytymistä.

– I got it, I got it, handicapped, not stupid, hän sanoo. Ihmistä pidetään niin helposti tyhmänä, jos hänellä on jokin vajavaisuus.

Ikävintä on, kun ihmiset puhuvat ohi. Jopa eräs lääkäri oli puhutellut vanhempia, ei Kaisaa. Hitaan puheen takana asuvaa terävää älyä ja nopeaa oivalluskykyä se loukkaa. Voi vain kuvitella, miten monta letkautusta, kommenttia ja kannanottoa jää hitaan puheen taakse.

Toivoa antaa se, että Kaisan kuntoutumisessa on tapahtunut suurta kehitystä, ja tapahtuu koko ajan. Fyysisen kuntoutumisen myötä myös puhe kehittyy ja voi löytää vielä ihan uusia ulottuvuuksia.

Makkosen perheen keskustelu on kuin hyvien pelaajien pingisottelu. Yksi syöttää, toinen palauttaa, kolmas vahvistaa: sana sanalta oikea viesti löytyy. Ja mikä tärkeintä, kaikista vaikeuksista huolimatta mukana säilyy aina aimo annos huumoria ja perisavolaista letkauttelua.

Onnettomuuden jälkeen Kaisan englanti on vahvempi kuin suomi. Monet sanat tulevat ensin englanniksi, onhan se kotikieli aviomiehen kanssa.

– Ja se bitte tulee aina sinne väliin, sanoo isä.


Teksti: Virve Airola, kuvat: Jari Härkönen

Ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 2/2017.

Aiheeseen liittyvät