Verraton

  • Aikuisen adhd jää usein tunnistamatta

    7.6.2021

    Miksi aikuisen adhd voi olla niin vaikea tunnistaa?

  • ”Olin helpottunut, että en ollutkaan tyhmä”

    7.6.2021

    Vaikka Iida Majava pärjäsi koulussa loistavasti, jatko-opinnot tyssäsivät kerta toisensa jälkeen. Adhd diagnoosin ja ammattilaisten avun ansiosta hän kuitenkin työskentelee nykyään unelma-ammatissaan.

  • Vinkkejä yrittäjän adhd-arkeen

    7.6.2021

    Tunnen paljon sekä yrittäjiä että adhd-oireisia henkilöitä ja kuulun itse molempiin ihmiskummajaisiin. Listasin luonteenpiirteitä, joita yrittäjillä toivotaan olevan sekä adhd-oireisen aikuisen vahvuuksia. Niin kuin voimme todeta, adhd-oireinen on parhaimmillaan täydellinen yrittäjä.

  • Adhd on riskitekijä syrjäytymiselle

    7.6.2021

    On hyvin tavallista, että adhd-oireisilla lapsilla ja nuorilla on jonkinlaisia vaikeuksia kotona, koulunkäynnissä, kaverisuhteissa ja harrastuksissa. Nämä haasteet ovat seurausta adhd:n ydinoireista ja kuuluvat adhd:n normaaliin oirekuvaan.

  • Koulu on moderni – mutta onko se lapsikuntoinen

    7.6.2021

    Luomme kriteereitä lapsen koulunkäyntikyvyn ja koulukuntoisuuden mittaamiseksi ja analysoimiseksi. Missä ovat koulun lapsikuntoisuuden mittarit?

  • Totta vai tarua kehityksellisestä kielihäiriöstä

    7.6.2021

    Perimä on oleellinen tekijä kehityksellisen kielihäiriön taustalla. Lisäksi merkityksellistä on muun muassa perheen toimintakulttuuri.

  • Koko yhteisö lapsen tueksi

    7.6.2021

    Puheterapeutti Hannele Merikoski toivoo lasten kuntoutukseen lisää yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tuen tulee olla oikeanlaatuista, ja sitä pitää saada riittävän varhain.

  • Arkipäivän luovuus avuksi

    7.6.2021

    Lapsellamme on diagnosoitu kehityksellinen kielihäiriö, ja olemme saaneet kotiin puheterapiaharjoitteita. Arki on kuitenkin kiireistä arjen, talon rakentamisen ja muun keskellä. Tuntuu, että emme tee aina riittävästi harjoitteita lapsen kanssa. Mikä helpottaisi tilannetta?

  • Kelan kuntoutuksesta tukea adhd:n kanssa eläville

    31.3.2021

    ”Kun pään sisällä olisi auki 1000 televisiokanavaa”. ”Aloitat yhden ja teet lopulta kolmea asiaa, etkä saa mitään valmiiksi”. ”Kuuntelen, mutta huomaan ajattelevani muita asioita”.

  • Viisi kysymystä kodin ja päivähoidon yhteistyöstä

    17.3.2021

    Kun lapsella on puheen ja kielen kehityksen haasteita, kodin ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välisen yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyö mahdollistaa lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisen parhaalla mahdollisella tavalla.

  • Lapsen sosiaalisia taitoja voi tukea eri tavoin

    15.3.2021

    Neljävuotiaalla pojallani on kehityksellinen kielihäiriö, ja hänen on vaikea saada kavereita päiväkodista. Leikit eivät oikein suju naapurustossakaan asuvien lasten kanssa, koska häntä ei ymmärretä. Miten voisin auttaa lastani?

  • Minna Huotilaisen kolumni: Vuorokausirytmi on kello aivoissamme

    15.3.2021

    Aivoissamme on monta kelloa – siis hermoverkostoa, jotka reagoivat ajan kulumiseen ja muokkaavat toimintaamme sen mukaisesti. Ehkä tärkein näistä kelloista on vuorokausirytmi, ja sen mekanismit ovat todella syvään juurtuneet elimistöömme.

  • Terapia auttoi löytämään omat toiveet

    15.3.2021

    Anni Hämäläinen on vasta aikuistuttuaan ryhtynyt käsittelemään kehityksellisen kielihäiriön aiheuttamia itsetunto-ongelmia. Ovi työelämään on raottunut työhönvalmentajan avulla.

  • Ota apu vastaan työnhaussa

    15.3.2021

    Kehityksellisen kielihäiriön vuoksi oman paikan löytäminen työelämästä voi tuntua erityisen haastavalta. Tukea on kuitenkin saatavilla.

  • Arki, rutiinit ja parisuhde perheessä

    15.3.2021

    Arki nepsy-oireisen lapsen kanssa on aivan omanlaistaan, ja sitä ulkopuolisen on joskus vaikea ymmärtää. Rutiineja ja toistoa tarvitaan isommankin lapsen kanssa. Tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa, koulumatkat venyvät, ja usein kaverisuhteissakin tarvitaan vanhempien tukea. Missä välissä sitä ehtisi ajatella parisuhdettaan?