Armeijasta voi tulla voimaannuttava kokemus

11.10.2022
Armeijasta voi tulla voimaannuttava kokemus

Kehityksellinen kielihäiriö tai adhd eivät väistämättä estä asepalveluksen suorittamista. Toimintakyvyn haasteista on hyvä kertoa avoimesti kantahenkilökunnalle ja omalle ryhmänjohtajalle.

Asepalvelus eli puhekielessä armeija tai intti kuuluu edelleen monen suomalaisen tärkeisiin aikuistumisen merkkipaaluihin. Kutsuntakuulutus kolahtaa postitse jokaiselle nuorelle miehelle sinä vuonna, kun hän täyttää 18 vuotta. Vuosittain myös sadat nuoret naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Kehityksellinen kielihäiriö tai adhd voivat vaikuttaa asepalveluksen suorittamiseen mutta eivät suinkaan aina estä sitä. Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkärinä aiemmin toiminut Pekka Räisänen rohkaisee nuoria avoimuuteen kielen tai keskittymisen ongelmien esiin tuomisessa.

”Asiasta on hyvä kertoa heti kutsuntojen ensimmäisessä esitietolomakkeessa. Diagnoosit ja lääkitykset on tietenkin syytä ilmoittaa, mutta myös kesken olevista tutkimuksista voi mainita lomakkeessa”, Pekka Räisänen vinkkaa.

Lomakkeessa kysytään lisäksi omaa toivetta palveluspaikasta ja -tehtävistä. Valintaperusteena kannattaa Pekka Räisäsen mukaan käyttää ennen kaikkea omaa kiinnostusta.

Seuraavaksi vuorossa on ennakkoterveystarkastus oman kunnan terveysasemalla. Myös siellä aihe kannattaa ottaa puheeksi. Lääkäri saattaa tällöin harkintansa mukaan ehdottaa esimerkiksi asepalveluksen lykkäämistä.

Varsinaiset päätökset tehdään kutsuntatilaisuuden yhteydessä. Silloin määritellään, kuuluuko nuori asepalvelukelpoisuudessa A-, B-, C- vai E-luokkaan. A ja B tarkoittavat asepalveluksen aloittamista, E palveluksen lykkäämistä 1–3 vuodella ja C vapauttamista rauhanajan asepalveluksesta.

Ei mikään maailmanloppu

Pekka Räisäsen mukaan valtaosa yksittäisistä diagnooseista ei automaattisesti estä asepalvelusta. Tärkeämpää on toimintakyky kokonaisuudessaan. Jos kutsuntoihin osallistuvalla on monenlaisia haasteita, ne yhdessä saattavat tehdä vapauttamisesta parhaan vaihtoehdon.

”Esimerkiksi adhd-lääkitys on este silloin, kun nuoren toimintakyky on riippuvainen säännöllisen lääkityksen saamisesta. Perusteena tällöin on, että asepalvelus on valmistautumista kriisiolosuhteisiin. Ja kuten Ukrainassa olemme nyt nähneet, lääkejakelu ei kriisin keskellä välttämättä toimi”, Pekka Räisänen toteaa.

Hänen mukaansa myös omalla motivaatiolla on merkitystä.

”Välillä me lääkäritkin olemme aidosti kahden vaiheilla. Silloin päätökseen voi vaikuttaa, jos nuori itse ilmaisee kovasti halua astua palvelukseen.”

Pekka Räisänen muistuttaa, etteivät palvelusluokat ole kiveen hakattuja. Elämäntilanteen ja toimintakyvyn muuttuessa palvelus saattaakin tulla myöhemmin mahdolliseksi.

”Eikä vapautus ole mikään katastrofi. Tällä hetkellä alle 70 prosenttia ikäluokan miehistä suorittaa asepalveluksen, joten missään harvojen joukossa vapautettu ei ole. Nykypäivänä aihe tuskin tulee esiin vaikkapa töitä hakiessa”, Räisänen toteaa.

Sama pätee hänen mukaansa aloitetun asepalveluksen mahdolliseen keskeyttämiseen: häpeilyyn ei ole tarvetta.

”Ensimmäiset pari viikkoa on tarkoitettukin jaksoksi, jonka aikana asepalveluksen sujumista vielä tarkastellaan. Sen kuluessa voi käydä selväksi, että on parempi vaikkapa kokeilla uudelleen hieman myöhemmin.”

Pekka Räisäsen työtoveri, neuropsykologi Ulla Boshkov huomauttaa, että kielen ja keskittymisen ongelmat voivat helpottua merkittävästi vielä pitkästi 20 ikävuoden jälkeen.

”Aivojen luonnollinen kehittyminen jatkuu edelleen nuorena aikuisena. Myös kuntoutus vaikuttaa”, Ulla Boshkov sanoo.

Terveydenhuolto tueksi

Asepalveluksen alettua avointa linjaa kannattaa yhä jatkaa.

”Kantahenkilökunnan on hyvä tietää haasteista. Tärkeä osa heidän työtään nykypäivänä on miettiä varusmiesten ja -naisten psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista. Voi olla hyvä idea informoida myös lähintä esihenkilöä eli omaa ryhmänjohtajaa”, Pekka Räisänen sanoo.

Palveluspaikan terveysasema on niin ikään tärkeä apu. Terveydenhuolto voi kutsua kokoon laajan neuvottelun nuoren tueksi.

”Varuskunnissa työskentelee lääkäreiden lisäksi psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalikuraattoreita ja sotilaspappeja. He kaikki voivat toimia keskusteluapuna. Jutella voi siitäkin, jos ryhmäytyminen palvelustovereiden kanssa tuntuu hankalalta.”

Pekka Räisänen muistuttaa, että isoon joukkoon mahtuu aina monenlaisia persoonia ja kommunikoijia. Painetta olla puhelias koko tuvan hauskuuttaja ei siis tarvitse tuntea.

Tehtävät puolustusvoimissa myös muuttuvat muun maailman mukana. Tulevaisuuden kybersotilas saattaa toimia yksin tietokoneen ääressä.

Palveluksen teoriaosioissa nuori voi omatoimisesti hyödyntää samoja tekniikoita, jotka ovat auttaneet muissa opinnoissa: mind mapeja, avainsanalistoja ja niin edelleen. Ylipäänsä Pekka Räisänen ja Ulla Boshkov kannustavat uteliaisuuteen ja avoimeen mieleen.

”Uusi tilanne on myös mahdollisuus. Vaikka arjessa nuori olisi tottunut olemaan koululuokan heikoin oppija, metsäleirillä hän saattaakin olla täysin elementissään. Asepalveluksesta voi lopulta tulla voimaannuttava kokemus, joka kantaa pitkään.”

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: 123RF