Harjoitteet osaksi arkea

11.3.2022
Harjoitteet osaksi arkea

Miten saisin lapseni innostumaan puheterapiaharjoitteista?

Toisto on tehokas tapa omaksua asioita. Harjoitteita voidaan antaa kuntoutumisen tueksi lapsen arkeen, ja niitä voi olla hyvinkin erilaisia. Mitä hankalimmista asioista on kyse, sitä enemmän lasta pitää innostaa harjoitteiden tekemiseen. Jo pienenkin kanssa pystyy usein keskustelemaan, miksi harjoitteita tehdään. Keskustelun tueksi voi mainiosti piirtää puheen rytmissä, mikä tukee asian hahmottamista.

Ensin on hyvä miettiä, miten harjoitteet nivoisi perheen arkeen. Arki saattaa olla kovinkin kuormittavaa, ja jos harjoitteista tulee paineita niin vanhemmille kuin lapsille, ei se ainakaan tehosta oppimista. Joskus voi myös keskustella lapsen kanssa, milloin hän niitä voisi tehdä. Onko joku määrätty hetki tai tilanne, mikä hänen mielestään olisi sopiva. Jos harjoitteet eivät suju, kannattaa ehdottomasti ottaa asia puheeksi puheterapeutin kanssa. Yhdessä saattaa löytyä helpostikin ideoita, miten ne sujuisivat mielekkäästi.

Voi miettiä niitä hetkiä, kun ollaan yhdessä. Tehdäänkö yhdessä tavallisia arjen askareita kuten ruoanlaittoa, leipomista tai siivoamista. Asioiden omaksumista tehostaa, kun niitä toistetaan toiminnallisesti. Jos vaikka ohjeiden ymmärtäminen on hankalaa, voi aloittaa lyhyillä
ohjeilla. Asia kerrallaan. Vähitellen ohjeet voivat olla kaksiosaisia. Tärkeää on, että tarjotaan lapselle kieli vaikkapa palautteen muodossa: ”Hienosti laitoit punaisen tyynyn mustan viereen.”

Mikäli arjen askareet eivät ole yhteinen juttu, mietitään, mikä on. Se voi olla luonto, ulkoilu tai harrastus. Jokaisella perheellä on omat juttunsa. Jos lapsen kielenkehityksen tueksi on tavoitteena käyttää tukiviittomia ja/tai kuvia, aikuiset voivat miettiä, missä tilanteissa
käyttävät niitä. Voidaan aloittaa yhdestä tilanteesta ja laajentaa. Kuten kielelle, lasta altistetaan myös esteettömän viestinnän erilaisille keinoille.

Lapsella saattaa olla harjoitteita liittyen motoriikkaan tai artikulaatioon. Voi olla myös tarve tehdä erilaisia kuulonerotteluharjoitteita. Automatkalla voi arvailla, onko sanassa ”karhu” rätinää tai sanassa ”kissa” sihinää. Luokittelut ovat aina kivoja. Keksitään eläinten nimiä, puiden nimiä, liikennevälineitä. Sauna on monesti rento paikka, jossa voi vaikka purskutella vettä ja suihkuttaa sitä kiukaalle tai toisten päälle. Se on tehokasta huulion sulkua.

Kuntoutuminen on aina yhteinen asia. Ja se saattaa olla pitkä ja aikaa vievä prosessi. Se ei ole jotain, mitä on vain kerran viikossa. Yhteistyö ja ennen kaikkea vuoropuhelu kaikkien osapuolien kanssa on tärkeää, lasta unohtamatta, jotta hänkin tulee kuulluksi. Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Myös harjoitteet voidaan tehdä lasta innostavalla tavalla.

  • Hannele Merikoski, puheterapeutti, Aivoliitto ry
  • Kuva: Mostphotos