Heittäytyminen tarinoiden maailmaan kannattaa

9.12.2022
Heittäytyminen tarinoiden maailmaan kannattaa

Yhteiset tarinahetket vaikuttavat myönteisesti lapsen kielen kehitykseen. Tarinoiden avulla voi myös keskustella vaikeista asioista tai käsitellä erilaisia tunteita.

Ääneen lukemisella on tutkitusti monia hyötyjä lapsen kehitykselle. Yhteiset lukuhetket ja tarinoista keskusteleminen laajentavat lapsen sanavarastoa ja kehittävät kuullun ymmärtämistä. Lisäksi yhteisissä lukuhetkissä lapsi oppii näkemään yhteyden puhutun ja kirjoitetun kielen välillä.

Kirjojen tarinoita voi kuitenkin kertoa myös kuvien avulla ja sanoittaa niitä asioita, joihin lapsen kiinnostus kohdistuu. Lasta voi myös aktivoida mukaan kysymällä kysymyksiä kirjan kuvista. Yhteiseen tarinahetkeen voi ottaa myös toisenlaisen näkökulman eli antaa mahdollisuus lapselle kertoa satu. Sadutus on menetelmä, jossa lapsen kertoma satu kirjoitetaan ylös juuri niillä sanoilla, joilla lapsi on sen kertonut. Aikuinen voi myös piirtää sadun tai tukea kerrontaa kuvien avulla.

On hyvä muistaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa yhteistä tarinahetkeä. Joskus tarinat saattavat innostaa lasta kokeilemaan kirjassa tapahtuneita asioita tai leikkimään niitä. Näihin tilanteisiin kannattaa tarttua mahdollisuuksien mukaan, vaikka se tarkoittaisi sitä, että kirja jää hetkeksi kesken tai tarinahetki keskeytyy kokonaan. On tärkeää huomata lapsen aloitteet ja luoda tilanteita, joissa hän saa jakamatonta huomiota. Positiiviset kokemukset lukuhetkistä herättävät lapsen myöhempää innostuneisuutta lukemista kohtaan.

Jos perheellä on tapana lukea iltasatu, voi valita tarinoita, jotka rauhoittavat tai kokeilla satuhierontaa. Satuhieronnassa yhdistetään tarina ja myönteinen kosketus. Menetelmän käyttöön on saatavilla tietoa sekä valmiita ohjeistettuja tarinoita satuhieronta.fi -sivustolla.

Aikuisen esimerkki innostaa

Kirjoihin ja tarinoihin liittyy monenlaisia tunteita. Lempikirja voi tuoda lohtua, kun harmittaa. Tarinan avulla lapsi voi myös turvallisesti kokea jännitystä. Lisäksi voi myös harjoitella ymmärtämään syy-seuraussuhteita ja tunnistamaan tunteita.

Jos kirjan aihe käsittelee lelujen jakamista ja tarinassa kaksi lasta haluaa leikkiä samalla lelulla, voidaan siitä keskustella yhdessä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: ”Mitä kirjassa tapahtui?”, ”Miksi toinen lapsista itkee?”, ”Miltä hänestä tuntuu?”, ”Onko sinulle joskus käynyt näin?”, ”Mitä voi tehdä, jos haluaa leikkiä samalla lelulla?” Kirjan avulla vaikeistakin asioita voi olla helpompi keskustella lapsen tasoisesti tai ennakoida tulevia tapahtumia. Näissä tilanteissa lapsen on helpompi kysyä ja kertoa siihen liittyvistä ajatuksistaan.

Aikuiset voivat omalla esimerkillään innostaa lapsia lukemaan. Se että lapsi huomaa lähipiirissään lukevia ihmisiä, herättää kiinnostusta kirjoihin ja tarinoihin.

Kirjojen ja tarinoiden maailmaan voi uppoutua esimerkiksi yhteisellä kirjastoretkellä. Tällöin lapsella on mahdollisuus valita häntä kiinnostavia kirjoja tai matkaan voi tarttua oman lapsuuden lempikirja, jonka haluaisi lapselleen jakaa.

Aina ei kuitenkaan tarvita kirjoja, vaan lapset nauttivat myös, kun saavat kuulla vanhempiensa kertomia tarinoita esimerkiksi siitä, kuinka asiat olivat ”ennen vanhaan”. Lapselle on merkityksellistä, että hän aistii aikuisen olevan innostunut ja nauttivan yhteisestä hetkestä. Tätä voi sanoittaa kertomalla kuinka kiva yhteinen tarinahetki oli. Tärkeintä onkin, että jokainen perhe löytää oman tapansa jakaa tarinoita ja luoda yhdessäolon hetkiä arkeen.

  • Teksti: Sini Tainio, varhaiskasvatuksen opettaja, suunnittelija, Aivoliitto ry
  • Kuva: Mostphotos