Siirry sisältöön

"Kansakunnan hyvinvoinnin rakentaminen innostaa minua"

7.6.2021
"Kansakunnan hyvinvoinnin rakentaminen innostaa minua"

Aivoliiton uusi toiminnanjohtaja Mika Pyykkö on tehnyt pitkän uran terveys- ja hyvinvointiasioiden parissa. Hän kertoo valmistautuvansa innokkaasti seuraavaan rutistukseensa.

Elokuussa Aivoliiton toiminnanjohtajana aloittaa yhteiskuntatieteiden maisteri Mika Pyykkö. Tähän tehtävään hän siirtyy työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen johtajan paikalta.

− Olen aina ajatellut, että noin seitsemän vuoden välein tekee hyvää vaihtaa työympäristöä. Se on sekä ihmisen itsensä että työnantajan etu. Aivoliittoon hakiessani laskeskelin, että ehdin vielä tehdä ainakin yhden hyvän rupeaman työelämässä.

Mika Pyykön aiempiin työpaikkoihin ovat kuuluneet muun muassa UKK-instituutti, Sydänliitto, Terveyden edistämisen keskus, Raha-automaattiyhdistys ja Sitra. Punaisena lankana läpi uran on hänen mukaansa kulkenut kiinnostus ihmisen terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

− Alkujaan ajauduin vähän sattumalta terveysasioiden pariin, kun Tampereen yliopistossa valtio-opin professorinani toiminut, nyt jo edesmennyt Olavi Borg auttoi minua pääsemään töihin UKK-instituuttiin. Siitä asti minua on ajanut eteenpäin halu selvittää, miten voimme olla aidosti hyvinvointiyhteiskunta.

Pyykön mukaan todellisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus huolehtia itsestään ja läheisistään niin, ettei ehkäistävissä olevia haittoja, ongelmia ja sairauksia synny. Tarvitessaan he saavat tähän apua.

Yhteistyössä on voimaa

Mika Pyykkö haluaa korostaa kokonaisvaltaista, ennakoivaa ja ehkäisevää näkökulmaa myös Aivoliitossa.

− Jos hieman kärjistän, järjestökenttämme on paloitellut ihmisen turhan moneen osaan. Näen siis tehtävämme siten, että toimimme aivolähtöisesti mutta koko ihmisen elämän hyväksi.

Pyykköä kiinnostaa niin ikään ajatus aivoterveyden ymmärtämisestä yhä laajemmin.

− Aivoistahan kaikki kumpuaa − myös tunteet ja psyykkinen hyvinvointi. Aivot ovat meidän arvokkain omaisuutemme. Sydän tulee hyvänä kakkosena, ja sydänterveyden eteenhän minulla on jo ollut ilo työskennellä.

Pyykkö kertoo vannovansa ehdottomasti aidon yhteistyön nimeen niin järjestö- kuin paikallisyhdistystasollakin. Aiemmissa tehtävissään hän on esimerkiksi seurannut RAY:n näkökulmasta useiden järjestöjen muodostaman Yksi elämä -verkoston syntyä.

− Aito yhteistyö perustuu oman ja kumppaneiden ydinosaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Näin toimittaessa kaikilla on vain voitettavaa. Kumppaneiden vahvuudet eivät todellakaan vie arvoa omalta vankalta osaamiseltamme.

Lisäarvo näkyväksi

Järjestöjen ehdottomasti suurin huoli liittyy Mika Pyykön mukaan toiminnan rahoitukseen. Suomen ainutlaatuisen veikkausvoittojärjestelmän jatko on parhaillaan pohdittavana ehkä vakavammin kuin koskaan aiemmin.

Hänen mielestään pelokkaan jähmettymisen sijaan paras tapa reagoida tilanteeseen on entisestään terävöittää omaa roolia. Järjestöjen on kyettävä konkreettisesti osoittamaan hyöty, lisäarvo ja vaikutukset, jotka ne yhteiskunnalle tuottavat.

− Meidän on näytettävä, miksi on perusteltua ja järkevää suunnata yhteisiä varoja toimintaamme. Tähän kykenevillä järjestöillä ei pitäisi olla mitään hätää tulevaisuudessakaan.

Samankaltaista pohdintaa on Pyykön mukaan käytävä myös paikallistasolla. Yhdistystenkin tehtävä on tuottaa lisäarvoja jäsenilleen ja ympäröivälle yhteisölle.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa uudenlaisten osallistumisen tapojen tarjoamista perinteisen yhdistystoiminnan rinnalla. Mukaan tarvitaan heidätkin, jotka eivät pysty ja halua ottaa heti vastaan viiden vuoden pestiä yhdistyksen hallituksessa.

Elokuussa tavataan

Jäsenistölle Mika Pyykkö haluaa sanoa, että liiton keskeisenä tehtävänä on tulevaisuudessakin pitää heidän asiaansa esillä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

− Esimerkiksi lasten kielihäiriöt tulee havaita mahdollisimman varhain, ja perheiden on ehdottomasti päästävä tarvitsemansa tuen piiriin. Mutta samalla moraalinen velvollisuutemme on miettiä, mitkä toimintakenttäämme kuuluvat ongelmat olisi mahdollista ehkäistä. Tähän pitää myös aidosti panostaa.

Uusi toiminnanjohtaja aikoo kiertää ahkerasti tutustumassa paikallistason toimintaan heti, kun koronatilanne vain tämän sallii. Pelkästään Turusta ja Suvituulesta käsin ei hänen mukaansa voi viedä eteenpäin Aivoliiton kaltaista laajaa kansalaisten yhteisöä.

− Yhteisömme on juuri niin vahva, osaava ja aikaansaava kuin siinä toimivat ihmiset ovat. Vuorovaikutuksessa on voimaa! Elokuusta lähtien siis toivottavasti tavataan. Minut saa mieluusti kutsua käymään.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Jari Härkönen

 

Lisää aiheesta

  • Iloa, haasteita ja sovittelua

    7.10.2022

    Kun perheen nuorimmaisella on kehityksellinen kielihäiriö, arki on haasteellista kaikille. Äiti Susanna Jansénin mielestä kokonaisuus on silti vahvasti plussan puolella.

  • Vanhemman adhd voi aiheuttaa haasteita koko perheen arkeen

    10.12.2021

    Vanhemman adhd:llä on vaikutuksia koko perheeseen. Aikuisen on ensin saatava hallintaan oman adhd:nsä aiheuttamat haasteet, jotta hän pystyy ohjaamaan ja tukemaan lastaan.

  • Kelan kuntoutuksesta tukea adhd:n kanssa eläville

    31.3.2021

    ”Kun pään sisällä olisi auki 1000 televisiokanavaa”. ”Aloitat yhden ja teet lopulta kolmea asiaa, etkä saa mitään valmiiksi”. ”Kuuntelen, mutta huomaan ajattelevani muita asioita”.

  • Arki, rutiinit ja parisuhde perheessä

    15.3.2021

    Arki nepsy-oireisen lapsen kanssa on aivan omanlaistaan, ja sitä ulkopuolisen on joskus vaikea ymmärtää. Rutiineja ja toistoa tarvitaan isommankin lapsen kanssa. Tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa, koulumatkat venyvät, ja usein kaverisuhteissakin tarvitaan vanhempien tukea. Missä välissä sitä ehtisi ajatella parisuhdettaan?

  • Luovuutta ja vilkkautta

    15.3.2021

    Tubettaja Deatan eli Mikael Hertellin äiti Tarja Lintunen kertoo, millaisia asioita pojan adhd on perheeseen tuonut.

  • Minna Huotilaisen kolumni: Vuorokausirytmi on kello aivoissamme

    15.3.2021

    Aivoissamme on monta kelloa – siis hermoverkostoa, jotka reagoivat ajan kulumiseen ja muokkaavat toimintaamme sen mukaisesti. Ehkä tärkein näistä kelloista on vuorokausirytmi, ja sen mekanismit ovat todella syvään juurtuneet elimistöömme.

  • Uuvuttaako palvelupilvi?

    11.12.2020

    Erityislapsen vanhempi joutuu sukkuloimaan loputtomassa palvelupilvessä. Asiaa tutkineen tutkijatohtorin Ulla Särkikankaan mielestä palveluntuottajien olisi syytä tunnistaa ilmiö paremmin. Silloin ongelmat voitaisiin myös ratkaista.

  • Rutiinit ovat tärkeitä arjessa ja lomalla

    11.12.2020

    Ennakointi on Herralan perheessä kaiken perusta – niin arjessa kuin lomallakin. Rutiinit ovat tärkeitä, ne ylläpitävät järjestystä ja luovat turvaa.

  • Adhd kaiken ikää

    9.10.2020

    Adhd:hen liittyy paljon yleisiä uskomuksia, kuten esimerkiksi, että adhd:tä ilmenee vain pojilla tai adhd paranee aikuisiällä. Miten on?

  • Positiivinen asenne kantaa

    9.10.2020

    Pulkkisten perheen vahvuuksia ovat yhteen hiileen puhaltaminen ja huumori. Niin vanhemmat kuin lapsetkin auttavat ja tukevat toisiaan parhaansa mukaan.