Kelan kuntoutuksesta tukea adhd:n kanssa eläville

31.3.2021
Kelan kuntoutuksesta tukea adhd:n kanssa eläville

”Kun pään sisällä olisi auki 1000 televisiokanavaa”. ”Aloitat yhden ja teet lopulta kolmea asiaa, etkä saa mitään valmiiksi”. ”Kuuntelen, mutta huomaan ajattelevani muita asioita”.

Tällaisia kuvauksia olen saanut kysyessäni, millaista on elää aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kanssa. Näillä tiedoilla en tietenkään pääse käsiksi adhd-oireisen oikeaan kokemusmaailmaan, mutta pelkästään ajatuksena jatkuva viriketulva sekä huomion jatkuva poukkoilu on kuormittavaa. Oireet eivät voi olla vaikuttamatta adhd-oireisten arkeen ja toimintakykyyn.

Ilahduttavaa on, että neuropsykiatrisia häiriöitä tunnistetaan nykyisin tehokkaasti ja yhä useampi saa tarvitsemaansa hoidollista ja kuntoutuksellista tukea. Kelassa on vastattu lisääntyneeseen kuntoutustarpeeseen kehittämällä palveluvalikoimaa, jota on tarjolla nyt sopeutumisvalmennuskurssien, moniammatillisen yksilökuntoutuksen, neuropsykologisen kuntoutuksen ja perhekuntoutuksen muodossa. Lisäksi huhtikuussa on alkamassa aivan uusi moniammatillinen Oma väylä -kuntoutus nuorille aikuisille.

Sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista selvästi suosituimpia ovat olleet ADHD- ja ADD-lapsille suunnatut kurssit, jotka on tarkoitettu yli 5-vuotiaille ja alakouluikäisille lapsille perheineen. Kursseilla perheillä on mahdollisuus löytää omia vahvuuksiaan, saada tietoa ja olla vuorovaikutuksessa muiden perheiden kanssa.

Sopeutumisvalmennukseen osallistuminen on ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun lapsen diagnoosi on tuore tai perhe tarvitsee keinoja lapsen neuropsykiatrisen häiriön hallintaan. Suurin osa kurssien toiminnasta tapahtuu ryhmissä, ja kurssin ohjelma määräytyy osallistujien yksilöllisten ja yhteisten tavoitteiden mukaan. Sopeutumisvalmennuskurssilla perheestä huolehtii nimetty omaohjaaja.

LAKU-perhekuntoutus

Vuosi sitten alkanut suosittu LAKU-perhekuntoutus on myönnetty jo lähes 700 lapselle tai nuorelle, joilla on todettu edellytysten mukainen neuropsykiatrinen häiriö.

Perhekuntoutuksen tavoitteena on lisätä lapsen tai nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvää tietoa ja saada keinoja arjen helpottamiseksi sekä haastavista tilanteista selviytymiseksi. Lisäksi päiväkoti tai koulu saavat konkreettisia keinoja, joiden avulla he voivat tukea lasta tai nuorta päiväkodin tai koulun arjessa sekä hänen toimiessaan kavereidensa kanssa.

Perhekuntoutus kestää 1,5 vuotta, ja siihen sisältyy 38 käyntikertaa, kaksi kuntoutusviikonloppua sekä yhteispalavereja lapsen tai nuoren verkoston kanssa.

Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai palaamista. Lisäksi neuropsykologisella kuntouksella pyritään tukemaan asiakkaan kehitystä ja mahdollistaa työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista. Neuropsykologiseen kuntoutukseen hakemiseen tarvitaan neuropsykologin tekemä tutkimus.

Moniammatillinen yksilökuntoutus

Moniammatillisen yksilökuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää arjen, työn ja opiskelun sujuvuutta häiriöstä huolimatta. Mikäli tarvitset adhd:n tai add:n vuoksi yksilöllisempää kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta, sinulla voi olla oikeus yksilökuntoutukseen.

Kuntoutus toteutetaan jaksotetusti, ja se järjestetään kuntoutuslaitoksessa, jossa voit tarpeen mukaan myös yöpyä. Kuntoutus sisältää sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista ohjelmaa.

Oma väylä -kuntoutus nuorille aikuisille

Huhtikuussa on alkamassa uusi Oma väylä -kuntoutus, jonka tavoitteena on edistää 16–29-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista. Kuntoutukseen hakeutuvat nuoret tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriönsä vuoksi tukea sosiaalisissa tai arjen hallinnan taidoissa, opinnoissa ja työelämässä.

Vuoden kestävään Oma väylään kuuluu 27 yksilöllistä tapaamista ja 10 ryhmätapaamista. Tapaamisten tavoitteena on tukea nuoren opiskelu- ja työelämävalmiuksia, vahvistaa hänen itsetuntoaan ja tarjota vertaistukea. Tavoitteena on myös antaa hänelle keinoja tunnistaa neuropsykiatrisen häiriön aiheuttamia oireita ja käyttäytymistä sekä harjoittaa vuorovaikutustaitoja.

Kuntoutukseen sisältyy myös 1–2 läheisten ryhmätapaamista, joissa läheisille annetaan tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä ja niiden vaikutuksista nuoren ja hänen läheistensä elämään. Samalla läheisillä on mahdollisuus vertaistukeen ja jakaa omia kokemuksiaan esimerkiksi arjen haasteista ja selviytymiskeinoista. Kuntoutuksen päättyessä nuori osallistuu kolmeen seurantatapaamiseen.

  • Teksti: Sarri-Anna Gummerus, suunnittelija ja Ville Räty, suunnittelija, Kela, lakiyksikkö
  • Kuva: Mostphotos