Kielen kuntoutus ei saa jäädä liitännäisoireiden varjoon

18.3.2020
Kielen kuntoutus ei saa jäädä liitännäisoireiden varjoon

Monen lapsen kielihäiriöön liittyy erilaisia motoriikan, keskittymisen ja käyttäytymisen pulmia. Ne eivät kuitenkaan saisi viedä kaikkea huomiota.

Kuinka tavallisia ovat lasten kielihäiriöiden erilaiset liitännäisoireet, logopedian professori Elina Mainela- Arnold Turun yliopistosta?

Esiintyvyys vaihtelee jonkin verran eri tutkimuksissa ja otoksissa. Joka tapauksessa voi sanoa, että ne ovat hyvin yleisiä. Osalla lapsista kehitykselliseen kielihäiriöön ei silti välttämättä liity minkäänlaisia havaittavia liitännäisoireita.

Tavallisimpia ovat motoriikan, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat.

Millaisia ovat tyypilliset motoriset liitännäisoireet?

Ne ilmenevät erilaisin tavoin lapsen iästä riippuen. Aivan pienillä sekä kävelemään että puhumaan oppiminen voivat viivästyä.

Isommilla saattaa olla ongelmia esimerkiksi saksilla leikkaamisessa, piirtämisessä, käsin kirjoittamisessa tai muussa kynänkäytössä. Myös kömpelyys erilaisissa liikunnallisissa taidoissa on yleistä.

Entä kuinka tarkkaavuuden pulmat ilmenevät?

Lapsi saattaa reagoida hyvin herkästi häiritseviin ärsykkeisiin, ja keskittyminen herpaantuu. Paikoillaan pysyminen erilaisissa tilanteissa esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa voi olla vaikeaa. Aikuisten antamat ohjeet saattavat mennä herkästi ohi korvien, ja niiden noudattaminen on vaikeaa.

Millaisia ovat sosiaaliset ja emotionaaliset ongelmat?

Lapsen voi olla hankala löytää leikkikavereita. Pienenä hän saattaa ratkoa erilaisia sosiaalisia tilanteita fyysisin keinoin: nyrkit puhuvat, kun sopivia sanoja ei löydy.

Myöhemmin kouluiässä monella on edelleen vaikeuksia ystävyyssuhteiden solmimisessa. Valitettavasti myös kiusaamisongelmat ovat yleisiä.

Mistä liitännäisoireet johtuvat?

Kielenkehityksen häiriöiden ja erilaisten liitännäisoireiden tarkkaa vaikutusmekanismia toisiinsa ei vielä tunneta tarkasti. On mahdollista, että niiden taustalla on samoja neuraalisia syitä.

Sosiaaliset ongelmat voivat johtua myös siitä, että ihmisten väliset suhteet perustuvat pitkälti kieleen. Yhdessä oleminen ja toimiminen on vaikeaa, jos kommunikaatio pätkii.

Lisäksi lapsen on aivan ymmärrettävästi vaikea keskittyä esimerkiksi ääneen puhuttuun kieleen, jos suuri osa sen merkityksestä menee häneltä ohi.

Motoriset taidot, kuten kävelemään oppiminen, puolestaan muuttavat olennaisesti tapaa, jolla lapsi voi olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Miten liitännäisoireisiin tulee reagoida?

Keskeistä on tarjota konkreettista, lapsen tarvitsemaa tukea ja auttaa näin häntä arjen tilanteissa. Jos siis saksien käyttö on ongelma, harjoitellaan sitä yhdessä. Ohjeiden antamiseen voidaan ottaa avuksi kuvia ja niin edelleen.

Osaan liitännäisoireista voi olla tarpeen saada ammattilaisen antamaa kuntoutusta. Meillä ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tutkimustietoa esimerkiksi siitä, vaikuttaako vaikkapa motoriikan kuntouttaminen jollakin tavoin myös kielen ongelmiin.

Mitä vanhempien tulisi tietää liitännäisoireiden vaikutuksista?

On hyvä muistaa, etteivät vaikeatkaan liitännäisoireet saisi viedä aikuisten huomiota lapsen ensisijaisesta ongelmasta eli kielellisistä häiriöistä. Joskus on nimittäin vaarana, että kielen kuntouttaminen jää kokonaan vaikkapa käytöshäiriöiden vuoksi.

Kotonakin kannattaa siis ehdottomasti jatkaa yhteisiä mukavia loru-, luku- ja lauleluhetkiä.

Voiko kielihäiriö jäädä joskus kokonaan huomaamatta liitännäisoireiden vuoksi?

Näin on tosiaan joskus tapahtunut. Lapselle on saatettu antaa jokin aivan muu lääketieteellinen diagnoosi. Tällöin on vaarana, että kielellinen kuntoutus jää täysin antamatta. On tärkeää, että hahmotettaisiin ja muistettaisiin erilaisten ongelmien esiintyminen rinnakkain.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Eliisa Laine