Siirry sisältöön

Kuvat kertovat, kun kieli ei toimi

1.1.2017
Kuvat kertovat, kun kieli ei toimi

Miten pärjää perhe, jos teinillä on adhd ja kuopuksella puheen kehityksen viivästymä? Hyvin, kun vanhemmat eivät anna periksi, ovat valmiita ottamaan asioista selvää ja soveltamaan oppimaansa.

Silja Lempinen-Karjunen ja hänen miehensä Mika Karjunen ovat olleet yhdessä kymmenen vuotta. Ensimmäinen lapsisatsi on jo lentänyt maailmalle. Kotona asuvat vielä 14-vuotias Roni ja kohta 4-vuotias Nooa.

Silja on aina ottanut selvää niin ongelmista kuin ratkaisuistakin. Ronin impulsiivisuus ja taipumus hankkiutua hankaluuksiin tutkittiin. Tutkimusten ja adhd-diagnoosin myötä Roni sai toimintaterapiaa ja vanhemmat ohjausta. Nyt poika pärjää koulussa ja liikkuu hyvässä kaveripiirissä.

Nuorempi poika Nooa on temperamenttinen, sosiaalinen ja iloinen. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt niin kuin pitäisi. Nooalla on ongelmia kielenkehityksen kanssa.

Kuvat auttavat

Viime vuoden lopussa perhe osallistui Aivoliiton järjestämään Arjen vinkit -päivään. Sen aikana vanhemmat saivat malleja ja keinoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

– Lastenhoito oli järjestetty, joten me vanhemmat pääsimme tutustumaan, oppimaan ja vaihtamaan kokemuksia, Silja kertoo.

Äidille parasta antia olivat ihmiset, kokemukset ja vuorovaikutus. Isä puolestaan oli erityisen kiinnostunut liikunnan merkityksestä ja kuvien käytöstä.

– Innostuimme käyttämään kuvia aiempaa enemmän myös kotona. Etenkin isä käyttää niitä nyt paljon. Kuvista on suurta apua erityisesti haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi pukeminen ja lähteminen sujuvat nyt paljon paremmin, Silja kuvailee.

Nooa ei ymmärrä käsitteitä, että ensin tehdään sitä ja sitten tätä. Kun seinälle laitetaan sinitarralla kuva ja selitetään sen avulla, se auttaa valtavasti.

– Poika ei ole yksinkertaisesti ymmärtänyt, mitä olemme yrittäneet sanoa.

Nooan puheterapeutti teki kuvan siitä, ettei peukaloa pidä imeä. Se tepsi heti.

– Karkaamisesta tehdyn kuvan avulla saatiin myös autosta ryntäily kuriin.

Päiväkoti on tukena

Vaikka vanhemmilla ja ylipäätään aikuisilla on vaikeuksia puheliaan Nooan ymmärtämisessä, muut lapset ymmärtävät.

– Kun Nooa pääsi puheterapeutin lausunnon ansiosta vihdoin päiväkotiin osapäiväiseksi, kehitys sai siivet. Nooa on saanut myös hyviä kavereita. Päiväkodin ovelle tullaan vastaan, kun on kiire päästä porukalla leikkimään.

Päiväkodin henkilökunta on myös ottanut Nooan tarpeet huomioon.

– He tilasivat materiaalia ja ottivat kuvat käyttöön kaikessa toiminnassa.

Monen pojan tapaan Nooa ei juuri kotona kerro, mitä päiväkodissa tapahtuu. Ratkaisuna on vihko, jota täytetään sekä päiväkodissa että kotona. Tieto kulkee molempiin suuntiin.

– Täytämme sitä Nooan kanssa yhdessä. Hän värittää kuvia mielellään. Kuvista on tässäkin paljon hyötyä, Silja hymyilee.

Vinkkipäivä poiki myös Facebook-ryhmän, jossa Siljan perhe on aktiivisesti mukana. Ryhmä suunnittelee myös tapaamista.

– Ensimmäinen tapaaminen joko täällä meillä tai tuossa läheisessä leikkipuistossa. Se on aika iso juttu, Silja hymyilee.

  • Teksti: Virve Airola
  • Kuvat: Anna Helin-Välkky

 

Lisää aiheesta

  • Iloa, haasteita ja sovittelua

    7.10.2022

    Kun perheen nuorimmaisella on kehityksellinen kielihäiriö, arki on haasteellista kaikille. Äiti Susanna Jansénin mielestä kokonaisuus on silti vahvasti plussan puolella.

  • Vanhemman adhd voi aiheuttaa haasteita koko perheen arkeen

    10.12.2021

    Vanhemman adhd:llä on vaikutuksia koko perheeseen. Aikuisen on ensin saatava hallintaan oman adhd:nsä aiheuttamat haasteet, jotta hän pystyy ohjaamaan ja tukemaan lastaan.

  • "Kansakunnan hyvinvoinnin rakentaminen innostaa minua"

    7.6.2021

    Aivoliiton uusi toiminnanjohtaja Mika Pyykkö on tehnyt pitkän uran terveys- ja hyvinvointiasioiden parissa. Hän kertoo valmistautuvansa innokkaasti seuraavaan rutistukseensa.

  • Kelan kuntoutuksesta tukea adhd:n kanssa eläville

    31.3.2021

    ”Kun pään sisällä olisi auki 1000 televisiokanavaa”. ”Aloitat yhden ja teet lopulta kolmea asiaa, etkä saa mitään valmiiksi”. ”Kuuntelen, mutta huomaan ajattelevani muita asioita”.

  • Arki, rutiinit ja parisuhde perheessä

    15.3.2021

    Arki nepsy-oireisen lapsen kanssa on aivan omanlaistaan, ja sitä ulkopuolisen on joskus vaikea ymmärtää. Rutiineja ja toistoa tarvitaan isommankin lapsen kanssa. Tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa, koulumatkat venyvät, ja usein kaverisuhteissakin tarvitaan vanhempien tukea. Missä välissä sitä ehtisi ajatella parisuhdettaan?

  • Luovuutta ja vilkkautta

    15.3.2021

    Tubettaja Deatan eli Mikael Hertellin äiti Tarja Lintunen kertoo, millaisia asioita pojan adhd on perheeseen tuonut.

  • Minna Huotilaisen kolumni: Vuorokausirytmi on kello aivoissamme

    15.3.2021

    Aivoissamme on monta kelloa – siis hermoverkostoa, jotka reagoivat ajan kulumiseen ja muokkaavat toimintaamme sen mukaisesti. Ehkä tärkein näistä kelloista on vuorokausirytmi, ja sen mekanismit ovat todella syvään juurtuneet elimistöömme.

  • Uuvuttaako palvelupilvi?

    11.12.2020

    Erityislapsen vanhempi joutuu sukkuloimaan loputtomassa palvelupilvessä. Asiaa tutkineen tutkijatohtorin Ulla Särkikankaan mielestä palveluntuottajien olisi syytä tunnistaa ilmiö paremmin. Silloin ongelmat voitaisiin myös ratkaista.

  • Rutiinit ovat tärkeitä arjessa ja lomalla

    11.12.2020

    Ennakointi on Herralan perheessä kaiken perusta – niin arjessa kuin lomallakin. Rutiinit ovat tärkeitä, ne ylläpitävät järjestystä ja luovat turvaa.

  • Adhd kaiken ikää

    9.10.2020

    Adhd:hen liittyy paljon yleisiä uskomuksia, kuten esimerkiksi, että adhd:tä ilmenee vain pojilla tai adhd paranee aikuisiällä. Miten on?