Miten pärjää perhe, jos teinillä on adhd ja kuopuksella puheen kehityksen viivästymä? Hyvin, kun vanhemmat eivät anna periksi, ovat valmiita ottamaan asioista selvää ja soveltamaan oppimaansa.
Silja Lempinen-Karjunen ja hänen miehensä Mika Karjunen ovat olleet yhdessä kymmenen vuotta. Ensimmäinen lapsisatsi on jo lentänyt maailmalle. Kotona asuvat vielä 14-vuotias Roni ja kohta 4-vuotias Nooa.
Silja on aina ottanut selvää niin ongelmista kuin ratkaisuistakin. Ronin impulsiivisuus ja taipumus hankkiutua hankaluuksiin tutkittiin. Tutkimusten ja adhd-diagnoosin myötä Roni sai toimintaterapiaa ja vanhemmat ohjausta. Nyt poika pärjää koulussa ja liikkuu hyvässä kaveripiirissä.
Nuorempi poika Nooa on temperamenttinen, sosiaalinen ja iloinen. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt niin kuin pitäisi. Nooalla on ongelmia kielenkehityksen kanssa.
Kuvat auttavat
Viime vuoden lopussa perhe osallistui Aivoliiton järjestämään Arjen vinkit -päivään. Sen aikana vanhemmat saivat malleja ja keinoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
– Lastenhoito oli järjestetty, joten me vanhemmat pääsimme tutustumaan, oppimaan ja vaihtamaan kokemuksia, Silja kertoo.
Äidille parasta antia olivat ihmiset, kokemukset ja vuorovaikutus. Isä puolestaan oli erityisen kiinnostunut liikunnan merkityksestä ja kuvien käytöstä.
– Innostuimme käyttämään kuvia aiempaa enemmän myös kotona. Etenkin isä käyttää niitä nyt paljon. Kuvista on suurta apua erityisesti haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi pukeminen ja lähteminen sujuvat nyt paljon paremmin, Silja kuvailee.
Nooa ei ymmärrä käsitteitä, että ensin tehdään sitä ja sitten tätä. Kun seinälle laitetaan sinitarralla kuva ja selitetään sen avulla, se auttaa valtavasti.
– Poika ei ole yksinkertaisesti ymmärtänyt, mitä olemme yrittäneet sanoa.
Nooan puheterapeutti teki kuvan siitä, ettei peukaloa pidä imeä. Se tepsi heti.
– Karkaamisesta tehdyn kuvan avulla saatiin myös autosta ryntäily kuriin.
Päiväkoti on tukena
Vaikka vanhemmilla ja ylipäätään aikuisilla on vaikeuksia puheliaan Nooan ymmärtämisessä, muut lapset ymmärtävät.
– Kun Nooa pääsi puheterapeutin lausunnon ansiosta vihdoin päiväkotiin osapäiväiseksi, kehitys sai siivet. Nooa on saanut myös hyviä kavereita. Päiväkodin ovelle tullaan vastaan, kun on kiire päästä porukalla leikkimään.
Päiväkodin henkilökunta on myös ottanut Nooan tarpeet huomioon.
– He tilasivat materiaalia ja ottivat kuvat käyttöön kaikessa toiminnassa.
Monen pojan tapaan Nooa ei juuri kotona kerro, mitä päiväkodissa tapahtuu. Ratkaisuna on vihko, jota täytetään sekä päiväkodissa että kotona. Tieto kulkee molempiin suuntiin.
– Täytämme sitä Nooan kanssa yhdessä. Hän värittää kuvia mielellään. Kuvista on tässäkin paljon hyötyä, Silja hymyilee.
Vinkkipäivä poiki myös Facebook-ryhmän, jossa Siljan perhe on aktiivisesti mukana. Ryhmä suunnittelee myös tapaamista.
– Ensimmäinen tapaaminen joko täällä meillä tai tuossa läheisessä leikkipuistossa. Se on aika iso juttu, Silja hymyilee.
- Teksti: Virve Airola
- Kuvat: Anna Helin-Välkky
