Leikit ja yhdessäolo tukevat kielen kehitystä

9.10.2020
Leikit ja yhdessäolo tukevat kielen kehitystä

Kielen kehityksen tukeminen tapahtuu parhaimmillaan tavallisissa arkipäivän kohtaamisissa ja yhdessäolon hetkissä. Riittää, että lapsella on mahdollisuus leikkiä ja nauttia yhteisestä tekemisestä ja puuhastelusta.

1. Heittäydy mukaan leikkiin

Koska lapsen leikkitaidot kehittyvät käsi kädessä puheen ja kielen kehityksen kanssa, on hyvä antaa lapsen leikille aikaa ja arvostusta. Lapsi nauttii, kun hänen leikkinsä saa ajoittain huomiota ja ihastelua sekä aikuinen lähtee mukaan leikkimään.

Leikkitilanteissa vanhempi voi tukea lapsen leikkiä mallintamalla ja sanoittamalla leikkiä lapselle, mikä tukee lapsen kielellisiä taitoja, ajattelua ja syy–seuraus-suhteiden ymmärtämistä. Vanhempi voi antaa mallia, mitä leikissä voisi tapahtua ja tarjota leikkiin sopivia välineitä, joilla lapsi voi rikastaa omaa leikkiään. Vanhempi voi esimerkiksi antaa vanhat lakanat majanrakennukseen tai tyhjät juqurttipurkit kauppaleikkiin.

Leikkiin liittyvien kuvien avulla lapsi voi osallistua leikin kulkuun ja etsiä ideoita leikkiin. Esimerkiksi lääkärileikissä lapsi voi ojentaa kuumemittarin kuvan kertoakseen, että toivoo potilaalta mitattavan kuumeen.

Lapsen kanssa laulaminen, loruttelut ja muut arjessa tapahtuvat musiikkileikit ovat myös erinomaisia kielen oppimista tukevia keinoja. Leikin avulla voidaan myös ennakoida uusia tilanteita, esimerkiksi miten toimitaan ravintolassa tai lääkärissä. Kun uutta tilannetta on leikitty kotona vanhemman kanssa, helpottaa se lasta usein tositilanteessa.

2. Ota lapsi mukaan arjen askareisiin

Kun lapsi pääsee mukaan päivittäisiin arkipuuhiin, kuten ruuanlaittoon ja siivoamiseen, hän oppii tärkeitä kielen ja vuorovaikutuksen taitoja. Näissä arjen tilanteissa voidaan harjoitella niin puheen tuottamista kuin ohjeiden ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaakin.

Tekemisen ohessa on helppo jutella ja nimetä asioita sekä uusia esineitä. Kun puhe liittyy tilanteeseen, jossa olette, se helpottaa lapsen ymmärtämistä. Näin nähty tukee kuultua.

Esimerkiksi pyykkejä kuivamaan ripustettaessa vaatteita voidaan nimetä, kuvailla, vertailla ja luokitella esimerkiksi värin tai koon mukaan. Käytä arjen toimintojen lomassa ajan, paikan ja määrän käsitteitä. Voit esimerkiksi pyytää lastasi laittamaan sukat alimpaan laatikkoon tai kattamaan pöydälle kolme keltaista lautasta.

3. Kannusta ja ohjaa vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa

Kun lapsen on vaikea käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä, sosiaaliset tilanteet voivat olla lapselle haasteellisia ja kaverisuhteiden solmiminen vaikeaa. Leikki on usein lasten yhteisen toiminnan muoto, joten harjoitelkaa yhdessä lapsen kanssa, miten tehdään leikkialoitteita ja miten vastataan ystävällisesti toisen tekemään leikkikutsuun. Tärkeää on, että lapsi pääsee mukaan yhteiseen toimintaan ja saa mahdollisuuden harjoitella yhdessä toimimista.

Muiden lasten voi olla vaikea ymmärtää leikkiin haluavan aloitteita, jos lapsi ei osaa sitä sanallisesti ilmaista. Leikkiin liittymistä voi helpottaa esimerkiksi kuvitettu leikkitaulu, josta lapset voivat valita yhteisen leikin. Leikkiin liittyvillä kuvilla lapsi voi sanoittaa leikkiä ja hakea siihen uusia ideoita. Vanhempi voi olla mukana leikkitilanteissa ja tarkkailla, missä lapsi tarvitsee apua, pääseekö leikki alkuun ja tarvittaessa mallittaa leikin kulkua ja etenemistä.

4. Huolehdi omasta jaksamisestasi

Hitaasti ja poikkeavalla tavalla kehittyvä lapsen puhe saa herkästi vanhemman tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi, ja arki voi tuntua kuormittavalta. Tärkeää onkin huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja raivata arkeen tilaa itselle tärkeille asioille, jotka tukevat jaksamista.

Riittää, että on valmis kokeilemaan erilaisia keinoja ja muuttamaan myös omaa toimintaansa. Puhuminen toisten vanhempien kanssa ja mahdollisuus kokemuksien vaihtoon ja vertaistukeen tuo voimia ja tarjoaa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen.

  • Teksti: Anni Vieru, Kommunikaatiokeskus, Aivoliitto ry
  • Kuva: Mostphotos