Yrittäjyys voi olla mahdollisuus tai ansa nepsy-oireiselle henkilölle. On tärkeää, että yrittäjyyteen valmistaudutaan huolellisesti ja että tarvittaessa yrittäjällä on työelämää tunteva ammattihenkilö tukenaan.
Minua haastateltiin jokin aika sitten teemasta neuropsykiatrisesti oireilevat henkilöt ja työelämä. Haastateltava ajatteli aiheen varsin yksinkertaiseksi. Tarvittaisiin vain kaksi luetteloa – yksi niistä ammateista, jotka sopivat nepsy-oireisille henkilöille ja toinen niistä, jotka eivät sovi heille. Tällaisista jaotteluista saatetaan toivoa pikaratkaisuja esimerkiksi silloin, kun nepsyoireiselle haetaan harjoittelu-, työ- tai opiskelupaikkaa.
Nepsy-oireiden kirjo
Yllä kuvattuja ysinkertaisia luetteloita ei voida laatia monestakaan syystä. Pelkästään adhd-oireet voivat poiketa toisistaan eri ihmisillä niin paljon, että jotkut työnantajat ovat ihmetelleet, miten kahdella palkatulla, eri tavalla toimivalla adhd-oireisella työntekijällä, voi olla sama diagnoosi.
Osittain ihmettely perustuu oireyhtymän varsin pintapuoliseen tuntemiseen, mutta se kuvaa myös, miten erilaisia pelkästään adhd-oireet voivat olla eri yksilöillä. Tästä syystä onkin tärkeää, ettei nepsy oireisille tarjota koulutusta, työpaikkaa tai yrittäjyyttä vain diagnoosiin nojautuen yksilöä tuntematta. Vaarana on, että aiheutetaan epäonnistumisen kokemus, joka saattaa vahvistaa henkilön jo ennestään kokemaa huonoa itsetuntoa.
Miltä oma oirekuva näyttää
Toinen asia, jota itse pidän ehkä vieläkin tärkeämpänä suoriutumisen ja menestymisen kannalta, on ihmisen suhtautuminen omaan oirekuvaansa. Jotkut ihmiset ovat oppineet elämään oman erilaisuutensa kanssa. He kokevat sen luovuutena ja vahvuutena, erilaisena tapana suhtautua asioihin. Erityispiirteet ovat silloin muuttuneet voimavaroiksi. Tämä asenne avaa oven tutkimaan avoimesti sitä, miten oireista voidaan selvitä ja mitä apukeinoja tarvitaan.
Nepsy-oireiset henkilöt voivat suhtautua oireisiinsa myös aivan päinvastoin. Oireet ja niiden mukanaan tuomat vaikeudet voivat tuntua voittamattomilta, eivätkä omat vanhemmat tai ammattilaiset osaa tukea ja vahvistaa myönteisiä piirteitä. Näin oirekuvasta muodostuu este hyvälle elämälle, eikä oireisiin oikein osata rakentaa toimivaa suhdetta. Silloin oireet voivat ruveta ohjaamaan elämää, mistä voi seurata sarja yrittämisiä ja epäonnistumisia.
Yrittäjän vapaus ja vastuu
Yrittäminen saattaa tuntua neuropsykiatrisen oirekuvan henkilölle mahdollisuudelta vapautua työelämän tylsistä ja toistuvista rutiineista. Antaahan se vapauden ja mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. Houkutuksena voivat olla joko rahallisesti tai maineen kautta menestyneet nuoret yrittäjät. Yrittäjyys liittyy kuitenkin läheisesti itseohjautuvuuden käsitteeseen, jota työelämässä nykyään arvostetaan.
Yrittäjyydessä tarvittava itsensä ohjaaminen saattaa kuitenkin monelle nepsy-oireiselle olla juuri se haasteellinen asia. Yrittäjyys saattaa olla sekä mahdollisuus että ansa. Yrittäjyys antaa mahdollisuuden tehdä asiat omalla tavalla ja itselle sopivaan aikaan, mutta se voi olla ansa, jos siitä puuttuu selvät rajat ja rakenteet. Silloin yrittämisestä voikin tulla uusi linkki epäonnistumisten ketjussa.
Yrittäjyyteen liittyvä itsensä toteuttaminen ja vapaus herättävät jokaisessa myönteisiä mielikuvia. Entäpä edellä mainitut rajat ja rakenteet? Niillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että ryhdytään työhön ja pysytään niissä tehtävissä, jotka juuri sillä hetkellä on hoidettava. Kysymyksessä voi olla laskujen tai verojen maksu, laskujen lähettäminen ja maksujen seuraaminen, kirjanpidosta huolehtiminen, varaston täydentäminen, mainostaminen, oman osaamisen kehittäminen jne.
Yrittäminen on sikäli ongelmallista toimintaa, että jos jokin näistä asioista jää hoitamatta, koko yritystoiminta voi epäonnistua.
Työ osana elämää
Yrittäjyyttä ei toimintana voi erottaa muista asioista omaksi erilliseksi alueekseen, jota ohjaisivat yrittämisen omat lainalaisuudet. Pikemminkin on niin, että yrittäjyydessä tulee vastaan samat asiat kuin henkilön arjessa muutenkin. Sama henkilöhän ohjaa näitä molempia.
Työllä, kuten yrittämisellä, on merkittävä asema ihmisen elämässä. On tärkeää, ettei yrittämiseen lähdetä ilman tukea ja ennakkovalmisteluja, varsinkaan silloin, jos yrittäjällä on paljon epäonnistumisia takanaan. Tukijaksi ei riitä vain vuorovaikutustyöhön kouluttautunut työntekijä, vaan siihen tarvitaan työelämän osaava ammattilainen.
- Älä aloita yrittämistä ilman hyvää suunnitelmaa.
- Varmista, että omat voimavarasi, eivät oireesi, johtavat toimintaa.
- Pohdi, miten omat oireesi/vaikeutesi vaikuttavat yrittäjyyteen.
- Laadi suunnitelma siitä, miten välttämättömät asiat hoituvat, laskujen hoitaminen jne.
- Varmista, että putoat jaloillesi, vaikka kaikki ei menisikään suunnitelman mukaan.
- Hanki itsellesi ohjaaja, joka auttaa sinua työn suunnittelussa ja arjen hallinnassa.
Teksti: Sauli Suominen, Valt. lis., psykoterapeutti, Suomen palveluohjausyhdistys ry:n puheenjohtaja
