Viisi kysymystä kodin ja päivähoidon yhteistyöstä

17.3.2021
Viisi kysymystä kodin ja päivähoidon yhteistyöstä

Kun lapsella on puheen ja kielen kehityksen haasteita, kodin ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välisen yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyö mahdollistaa lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisen parhaalla mahdollisella tavalla.

1. Mikä merkitys kodin ja henkilöstön välisellä yhteistyöllä on varhaiskasvatuksessa?

Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatukseen osallistumista niin, että lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää silloin, kun lapsen kehityksestä on herännyt huoli ja lapsen kehityksen ja oppimisen tukea suunnitellaan ja toteutetaan.

Yhteistyön merkitys korostuu myös siirtymävaiheissa, kun lapsi siirtyy kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen. Onnistunut yhteistyö tuo lapsen elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta.

2. Mitä yhteistyö käytännössä on?

Yhteistyö muodostuu kodin ja henkilöstön yhteydenpidosta. Käytännössä se on usein keskusteluja lapsen päivästä, lapsen päivittäisten tapahtumien ja kokemuksien jakamista, havaintoja lapsesta ja hänen toiminnastaan.

Muita yhteistyömuotoja ovat muun muassa varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja keskustelut sekä lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja tarvittavien toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen. Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana.

3. Miten vanhempi voi edistää kodin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä?

Vanhempi voi edistää kodin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä kertomalla tietoa lapsesta päiväkodin henkilökunnalle. Koska lapsi ei välttämättä toimi samalla tavalla kotona ja päiväkodissa, vanhemman on hyvä kertoa, miten lapsi toimii tietyissä tilanteissa ja mitkä asiat kotona sujuvat sekä missä on haasteita. On tärkeää, että myös vaikeita asioita voidaan ottaa puheeksi ja niihin etsitään yhdessä ratkaisuja. Vanhempi voi rohkeasti myös kysyä asioista, joihin kaipaisi itse vanhempana tukea ja ohjausta. Luottamuksellinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat onnistunutta yhteistyötä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien havainnot muodostavat monipuolisen kuvan lapsesta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Riittävän monipuolinen kuva lapsesta on avainasemassa, kun suunnitellaan tukitoimia. Erityisesti lapsen mielenkiinnonkohteet ja vahvuuksien löytäminen ovat tärkeitä asioita kehityksen tukemisen näkökulmasta.

4. Mitä tukitoimia lapsi voi saada ja miten ne järjestetään?

Lasta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa monin eri tavoin. Tuen saamisen mahdollisuudesta keskustellaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Sovitaan yhdessä yhteiset tavoitteet sekä lapselle sopivat ja kehitystä tukevat toimintatavat. Tarvittaessa tehdään monialaista yhteistyötä. Kun tukitoimista varhaiskasvatuksessa sovitaan, on tärkeää, että myös vanhemmat tietävät, miten he tukevat lapsen kehitystä kotona.

Tukitoimia ja järjestelyjä voivat käytännössä olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva tai jaksottainen tuki, erityisten apuvälineiden ja viestintäteknologian käyttö tai viittomien ja kuvien käyttö. Tuki annetaan ensisijaisesti lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tarvittaessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Kehityksen tukeminen edellyttää, että tuen tarpeita ja tukitoimien vaikutuksia ja niiden riittävyyttä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti.

5. Mitä tarkoittaa monialainen yhteistyö?

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä myös neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään.

Lapsi voi saada tukea varhaiskasvatuksen lisäksi muista lapsia ja perheitä koskevista palveluista, kuten lastenneuvolasta. Esimerkiksi lapsen puheterapia voidaan järjestää päiväkodissa yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa.

  • Teksti: Anni Vieru, KM, varhaiskasvatuksen opettaja, suunnittelija, Aivoliitto ry
  • Kuva: Mostphotos

Lähde: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Opetushallitus.