Kehityksellisen kielihäiriön vuoksi oman paikan löytäminen työelämästä voi tuntua erityisen haastavalta. Tukea on kuitenkin saatavilla.
Työpaikan etsiminen tuskin tuntuu kenestäkään maailman helpoimmalta urakalta. Kehityksellinen kielihäiriö saattaa tehdä työnhaun eri vaiheista vielä tavallista pulmallisempia.
Työvalmentaja Jouni Röyskö Ammattiopisto Spesiasta kannustaa valmistautumaan tulevaan työnhakuun mahdollisimman varhain − mieluusti jo opiskeluaikana. Eikä työnhaun haasteita kannata missään nimessä jäädä pohtimaan yksin.
”Oman oppilaitoksen opettajien, ohjaajien, työvalmentajien tai uraohjaajien kanssa voi jo hyvissä ajoin ennen valmistumista alkaa jutella työllistymisasioista. Kaikkien taitojen tapaan myös työnhakua oppii vain harjoittelemalla. Eikä tarvitse odottaa, että ongelma kasvaa ylitsepääsemättömäksi.”
Jouni Röyskö kertoo auttavansa Spesian opiskelijoita esimerkiksi, kun nämä ilmoittautuvat valmistumisen jälkeen työnhakijoiksi TE- toimistoon.
”Ilmoittautumislomakkeen oma suunnitelma -kenttään kannattaa kirjoittaa kielihäiriöstä ja tuen tarpeesta. Siten myös TE-toimistosta tai kunnasta tiedetään antaa apua: työvalmennusta tai uraohjausta.”
Röyskön mukaan tukea voi hyödyntää hakuprosessin jokaisessa vaiheessa: ansioluettelon ja työhakemuksien kirjoittamisessa, työhaastatteluun valmistautumisessa ja osallistumisessa sekä edelleen työpaikan jo löydyttyä.
Paljonko kerron?
Eräs työnhaun ikuisuuskysymys kuuluu, onko omasta sairaudesta tai muusta rajoitteesta syytä kertoa jo kirjallisessa työhakemuksessa. Jouni Röyskön mukaan yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole olemassa.
”Moni on kokenut, että jonkin paikan hakeminen on tyssännyt heti alkuunsa rajoitteista mainitsemiseen. Ihan ymmärrettävästi voi tällöin tulla olo, että enää en laita hakemuksiin mitään aiheesta. Toisaalta asia on joka tapauksessa edessä ennemmin tai myöhemmin.”
Röyskön mielestä avoimuus on usein paras tie.
”Rajoitteista voi ilmoittaa lyhyesti ja tyylikkäästi ja siirtyä heti perään omiin vahvuuksiin. Voi vaikkapa kertoa, että kielihäiriöstäni huolimatta olen tehnyt paljon harjoittelujaksoja asiakaspalvelutyössä ja saanut niistä hyvää palautetta.”
Työnhakijoita neuvotaan usein soittamaan hakemuksensa perään. Jouni Röyskö kehottaa harjoittelemaan puheluita tukihenkilön kanssa, jos ajatus tuntuu pelottavalta.
”Sitten lopulta on vain mentävä omalle epämukavuusalueelle ja yksinkertaisesti tartuttava luuriin.”
Näppärä apukeino puhelinsoittoihin on tehdä itselle pieni muistilappu. Siihen voi kirjoittaa perustiedot omasta nimestä, iästä ja koulutuksesta lähtien. Muistiinpanot rahoittavat mieltä, ja lopulta niitä ei ehkä edes tule vilkaistua. Ja vaikka puhelu tuntemattomalle työnantajalle tuntuisi menevän aivan penkin alle, taivas ei tipu niskaan. Seuraava kerta on jo helpompi.
Jouni Röyskö muistuttaa, että mokia sattuu ihan jokaiselle. Omille kömmähdyksille kannattaa mieluummin opetella nauramaan kuin jäädä sättimään itseä.
Harjoittele haastatteluun
Monelle työnhaun kaikkein jännittävin vaihe on työhaastattelu. Vieraisiin ihmisiin pitäisi tehdä hetkessä positiivinen vaikutus.
Jouni Röyskön mukaan valmentajan tai muun tukihenkilön voi hyvin ottaa mukaan haastatteluun.
”Paikan päällä voi sitten päättää, tuleeko toinen mukaan varsinaiseen haastatteluun asti. Joskus jään itse käytävään. Toisinaan menen haastatteluhuoneeseen asti, mutta en osallistu siellä keskusteluun.”
Myös haastattelutilannetta helpottavat harjoittelu ja ennakointi. Etukäteen kannattaa miettiä vastaukset kaikkein tyypillisimpiin kysymyksiin: kerro lyhyesti itsestäsi, mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi, mitä toivot tältä työltä ja niin edelleen.
”Vastauksia voi hahmotella paperille ja ottaa muistiinpanot mukaan. Työnantaja ei varmasti pidä tätä huonona juttuna, vaan huolellinen valmistautuminenhan osoittaa nimenomaan arvostusta työpaikkaa kohtaan.”
Röyskön mukaan kielihäiriön voi hyvin ottaa puheeksi heti haastattelun aluksi.
”Saa vaikkapa sanoa, että minulla kestää joskus vastata kysymyksiin. Ja jos puheessa on pulmia, haastatteluun voi laatia esimerkiksi kuvallisen portfolion omista työnäytteistä.”
Avoimin kortein työpaikalla
Avoimuus omista haasteita on Jouni Röyskön mukaan valttia yhä työpaikan saamisen jälkeen. Näin työnantaja osaa järjestää oikeanlaisen perehdytyksen.
”Kannattaa kertoa mahdollisimman konkreettisesti, millä tavoin kielihäiriö vaikuttaa esimerkiksi ohjeiden omaksumiseen. Voi vaikkapa pyytää, että perehdyttäjä näyttää yhden työvaiheen kerrallaan.”
Myös erilaisten tahattomien väärinkäsitysten ja konfliktien mahdollisuus pienenee, kun kielen pulmat ovat työyhteisössä kaikkien tiedossa.
”Uuden työntekijän vähäpuheisuus saatetaan tulkita virheellisesti vihamielisyydeksi. Saatetaan sanoa pahasti puolin ja toisin. Pahimmillaan seurauksena voi olla kiusaamisen kaltaisia ilmiöitä.”
Jouni Röyskö muistuttaa, etteivät yhteentörmäyksetkään ole peruuttamattomia. Aina voi pahoitella tapahtunutta ja muuttaa omaa toimintaa.
”Yleensä ihmiset tykkäävät auttaa. Kannattaa siis kysyä herkästi neuvoa työkavereilta.”
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: Mostphotos
