Puhetta tukevat keinot hyödyttävät tutkitusti lapsia

7.10.2022
Puhetta tukevat keinot hyödyttävät tutkitusti lapsia

Kun puhetta tukevia keinoja käytettiin viikoittain tunnin ajan, lapsilla näkyi kehitystä kommunikointitaidoissa ja monimutkaisen puheen ymmärtämisessä.

Turun yliopiston RILIV-tutkimushankkeen alustavien tulosten mukaan puhetta tukevien keinojen käyttö vaikuttaa lasten kielelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tutkimus toteutettiin Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -hankkeen kautta päiväkodin pienryhmissä. Niissä käytettiin puheen tukena esimerkiksi kuvia, tukiviittomia ja piirtämistä 12 viikon ajan tunnin kerrallaan.

Ryhmien lapsilla oli vaikeuksia puheen ymmärtämisessä, puheen tuottamisessa, sosiaalisia haasteita tai ongelmia tarkkaavaisuuden kanssa. Haasteita saattoi olla myös useammalla osa-alueella.

”Tulokset antavat tärkeän viestin varhaiskasvatukseen ja vanhemmille. Myös perheessä lyhyetkin hyvät vuorovaikutustilanteet ja puhetta tukevien keinojen käyttö näkyvät varmasti”, kannustaa tutkimushankkeessa mukana oleva puheterapeutti ja logopedian yliopisto-opettaja Pia Lindevall.

Keinojen käyttö paransi merkittävästi lasten monimutkaisen puheen eli esimerkiksi pidempien ohjeiden ja kieliopillisesti monimutkaisempien lauseiden ymmärtämistä. Myös lasten kommunikointitaidot parantuivat, sillä epäsopiva puhetapa väheni. Epäsopivassa puhetavassa lapsi puhuu toistuvasti asioista, joista muut eivät kiinnostu, ei osaa lopettaa puhetta ja vuorottelun taidot ovat epäselviä.

”Voi ajatella, että tämän väheneminen on yllättävää, mutta oikeastaan se on hirveän selkeää. Kun piirretään, huomio on asiassa ja siihen tulee luonnollista vuorottelua. Piirtäminen tekee näkyvämmäksi keskustelun ja fokuksen. Vuorovaikutustaidot paranevat ja haastavat tilanteet vähenevät”, kertoo Lindevall.

Jokainen käyttää jo puhetta tukevia keinoja

Puhetta tukevat ja korvaavat keinot voivat tarkoittaa kaikkia keinoja, joilla kommunikointia tuetaan visuaalisesti. Keinoista käytetään myös nimitystä AAC (Augmentative and Alternative Communication). Lindevall huomauttaa, että me kaikki käytämme jo puhetta tukevia keinoja.

”Kysymys ei ole mistään kummallisesta asiasta. Emojit, kalenterit, liikennemerkit, kartat tai vaikka Ikean lipaston kokoamiskuvastot ovat arjessa puhetta tukevia ja korvaavia keinoja.”

AAC:n toimivuuden huomaa heti, keinoja ei tarvitse erikseen harjoitella. Tärkeää on käyttää keinoja, joita lapsi ymmärtää, ei siis esimerkiksi kannata piirtää lapselle, joka ei ymmärrä piirrosta.

”Jos piirtäminen toimii, niin vanhemmat voivat jo kotona piirtää, mitä kirjastossa tulee tapahtumaan, kun ollaan menossa sinne ensimmäistä kertaa. Ja kun piirros on mukana, lapsi pystyy visuaalisen tuen avulla toimimaan paikan päällä.”

Vieläkin saatetaan virheellisesti ajatella, että kuvia ei kannata ottaa käyttöön, koska ne ehkäisisivät puheen kehitystä.

”Se on jännittävä urbaanilegenda, joka elää edelleen vahvasti, mutta jolle ei ole mitään perusteita. Jos näin olisi, niin eivät kuvat rikastuttaisi kieltämme ja ilmaisuamme muutenkaan.”

Kynnys matalaksi

Tutkimushankkeessa tehdystä kyselytutkimuksesta on selvinnyt myös, että puhetta tukevia keinoja käytetään varhaiskasvatuksessa vähemmän kuin henkilökunta itse toivoo. Tietoa tarvitaan siis enemmän, päiväkotien lisäksi myös neuvolaan ja vanhemmille.

”Ihan aluksi aikuinen voisi miettiä, mikä omassa elämässä on sellaista, mikä tukee ymmärtämistä. Jos kirjaimet ovat väärin päin K-Supermarketin kyltissä, niin logon hahmo kuitenkin kertoo, mistä on kyse.”

Puhetta tukevia keinoja ovat esimerkiksi ostoslistan teko, reseptin lukeminen, perheelle ilmeily ja valokuvan lähettäminen tienhaarasta, josta pitäisi kääntyä mökille.

”Seuraavaksi kannattaa pohtia tilanteita, joissa on ollut lapsen kanssa haasteita. Mitä tilanteessa tapahtui, kuka ymmärsi väärin ja miksi, onko jotain mikä olisi voinut tukea tilannetta?”

Lindevall kannustaakin kokeilemaan matalalla kynnyksellä erilaisia keinoja kommunikoinnin tueksi. Yksinkertaisimmillaan ne ovat keinoja, jotka ovat tässä hetkessä saatavilla, joilla tullaan ymmärretyksi puolin ja toisin. Vaikka maahan piirtämistä tai käpyjen käyttöä puheen tukena. Vain mielikuvitus on rajana!

  • Teksti: Annina Ranimo
  • Kuva: Mostphotos