Sanattomat kommunikaatiokeinot auttavat päiväkodin arjessa

3.6.2022
Sanattomat kommunikaatiokeinot auttavat päiväkodin arjessa

Pikapiirtämistä, tukiviittomia ja kuvia kommunikoinnin tukemiseen. Puhetta tukevat keinot hyödyttävät päiväkodissa erityisesti lapsia, joilla on kielellisiä vaikeuksia tai haasteita keskittymiskyvyssä.

Varsinais-Suomen Ruskon päiväkodeissa kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat Katri Kurri ja Aino-Maija Aittokallio ovat innostuneet viemään päiväkoteihin vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Menetelmät ovat tärkeitä myös heille, joille suomi on toinen kieli – kuten Ruskollekin saapuneille ukrainalaislapsille.

”Monet keinot ovat olleet tuttuja aiemminkin, mutta ne eivät ole siirtyneet kunnolla päiväkotien arkeen käytettäviksi. Tarkoituksena on, että esimerkiksi kuvia kommunikoinnin tukena käyttäisivät rohkeasti kaikki päiväkodeissa lasten kanssa toimivat ”, sanoo Aittokallio.

Kurri ja Aittokallio osallistuivat Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -hankkeen ohjaajakoulutukseen, joka tarjoaa ryhmille paketin puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. He ovat käyttäneet alkuvuodesta lähtien keinoja soveltavasti niissä päiväkotien ryhmissä, joissa lapsilla on kielen kehityksen viivästymää, puheen ymmärtämisen vaikeutta tai keskittymisen vaikeutta.

”Olemme saaneet siivet selkään näiden keinojen käyttöönotossa. Esimerkiksi nopea piirtäminen on tullut vahvemmin ryhmiimme mukaan. Aamupiirissä käytiin juuri läpi kevään kivoja asioita ja piirsin lapsen kerronnan tueksi esimerkiksi polkupyörän”, kertoo Kurri.

Piirtämisen seuraaminen auttaa lasta keskittymään, jos paikalla pysyminen on hankalaa, ja tehdyt piirrokset auttavat myös mieleen palauttamisessa. Myös tilanteissa, joissa lapsilla on erimielisyyttä, pikapiirtäminen on lapsiin vetoava tapa ja antaa etäisyyttä tapahtuneeseen.

”Tikku-ukoilla voi piirtää kaverin sotkemaan hiekkakakkua, sitten voi piirtää kiukkuisen naaman ja kertoa lapselle, että sinulle tuli tällainen olo. Siitä seurasi se, että tönäisit. Tätä voi kuvata piirtämällä tuuppaavan tikku-ukon. Tällä tavalla saa lapsille tapahtumisen kulun selväksi ja selvitettyä, miten me tämä asia ratkaistaan”, kuvailee Aittokallio.

Seinällä tikku-ukkoja tekemässä erilaisia tehtäviä jumppahetkessä: 1. hippa, 2.motoriikkarata, 3. taitotemput, 4. rentoutus
Katri Kurrin pikapiirtämät tikku-ukot jumppasalin seinällä auttavat kaikkia lapsia pitämään mielessä jumppahetken eri vaiheet.

Tukiviittomia ja irtokuvia

Päiväkotien arjessa oli aiemminkin käytetty paljon kuvia, mutta lähinnä toiminnan ohjaamisessa, kuten leikin valinnassa ja pukemistilanteissa. Nyt kuvia käytetään enemmän myös kommunikoinnin tukemisessa.

”Kun satukirja on luettu, lapsi on saanut sen jälkeen kuvien avulla kertoa, keitä tarinassa oli ja mitä tapahtui. Irtokuvat avainhenkilöistä ja paikoista ovat todella hyviä, kun kerronta ja muistista hakeminen on vaikeaa”, vinkkaa Kurri.

Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot ovat erityisesti heitä varten, joille sanat eivät jätä vahvaa muistijälkeä.

Kaikki lapset kuitenkin hyötyvät niiden käyttämisestä: keinot tuovat toiminnallisuutta sekä vetoavat erilaisiin oppimisen kanaviin ja aisteihin. Esimerkiksi yhteisissä toimintahetkissä laulun sanojen viittominen opettaa kaikille lapsille jäljittelyn taitoa.

”Käytän viittomista aamupiireissä, lauluhetkissä tai vaikka meluisassa eteisessä. Visuaalinen tuki auttaa lasta keskittymään paremmin ja reagoimaan asiaan. Viitottu puhe näkyy ja kuuluu samanaikaisesti, ja tällainen viesti on vahvempi kuin pelkkä puhe. Saatan vaikka viittoa ohjeen, että missä kenkäsi ovat”, sanoo Kurri.

Puhetta tukevien keinojen tavoitteena on aktivoida lasta kommunikoimaan ja antaa keinoja itseilmaisuun. On tärkeää, että lapsi, joka ei voi tuottaa puhetta, pystyy kertomaan omia toiveitaan ja tarpeitaan sanattomasti päiväkodissa, esimerkiksi kuvatauluja osoittamalla.

”Olemme tehneet vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käyttöä tavalliseksi. Sekä aikuisia että lapsia hyödyttää, kun puheen rinnalla kulkee vaikkapa eläimiin liittyvät tukiviittomat. Lapsista on ihmeellisen hauskaa opetella niitä”, rohkaisee Aittokallio.

  • Teksti: Annina Ranimo
  • Kuvat: Aino-Maija Aittokallio