Tarkkaavainen tulevaisuus – voiko peliteknologia auttaa parantamaan adhd:n arviointia ja hoitoa?

11.12.2020
Tarkkaavainen tulevaisuus – voiko peliteknologia auttaa parantamaan adhd:n arviointia ja hoitoa?

Tietoyhteiskunta muuttuu nopeutuvaa vauhtia – riittääkö ihmisten kapasiteetti pysyä mukana?

On arvioitu, että ihmiskunta tuottaa tällä hetkellä muutamassa vuodessa vastaavan määrän tietoa, kuin mitä se oli ennen tietoaikaa tuottanut koko historiansa aikana. Maailma, jossa nyt elämme, on aiempaa monimutkaisempi: itsesäätelyä vaativat houkutukset ovat lisääntyneet, tiedon valikointi on entistä tärkeämpää ja haastavampaa. Häiriöitä on enemmän, meillä on houkutus tehdä montaa asiaa kerralla ja kasvava tarve saada välitöntä palautetta toiminnastamme.

Tarkkaavaisuus on mekanismi, joka auttaa valikoimaan olennaista tietoa ja poissulkemaan epäolennaiset häiriöt tai lyhytjänteiset impulssit. Tiedonkäsittelymme biologiset reunaehdot eivät todennäköisesti ole suuresti muuttuneet kivikaudesta.

Tarkkaavaisuuden haasteet lisääntyneet

Uudenlaisissa ympäristöissä tarkkaavaisuuden rajoitukset tulevat kuitenkin aivan eri tavalla esille. Erityisesti lasten voi olla vaikea ymmärtää omien valintojensa vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, valita keskittymistä tukevia aktiviteetteja, hakeutua häiriöttömään ympäristöön, huomioida elämysten ja kokemusten lisäksi myös muita asioita.

Muutama vuosi sitten sanomalehdet uutisoivat, että lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut 45 % viidessä vuodessa HUSin alueella. Samalla tuotiin esille, että jo jopa 80 % näistä lähetteistä kytkeytyy ainakin jossain määrin tarkkaavaisuuden haasteisiin ja niihin yhteydessä oleviin käytöspulmiin.

Vaikka tieteellisesti on vaikea selvästi osoittaa, että lähetteiden ja diagnoosimäärien kasvun taustalla olisi yhteiskunnan muutos, yhteys ei vaikuta kovin kaukaa haetulta, jos tarkastellaan nopeaa yhteiskunnallista muutosta suhteessa ihmisten hyvin rajalliseen tiedonkäsittelykapasiteettiin.

Teknologinen kehitys terveydenhuollon apuna

Teknologiaan liittyy paitsi haasteita myös suuria mahdollisuuksia. Voisiko esimerkiksi pelien kautta myös tunnistaa tarkkaavaisuuden pullonkauloja entistä paremmin tai kuntouttaa tarkkaavaisuushäiriötä?

Pelien etuna on muun muassa kiinnostavuus, tarkka automatisoitu arviointi ja etäkuntoutusmahdollisuudet. Oikean menetelmän ja tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta tukevien sisältöjen löytyessä arviointia ja harjoittelua voitaisiin tarjota suurelle osalle sitä tarvitsevia. Tänä kesänä Yhdysvalloissa lääkealaa valvova FDA (The Food and Drug Administration) myönsikin ensimmäistä kertaa tietokonepelille virallisen hyväksynnän adhd:n hoitoon.

Aivotutkimuksen kehitys on mahdollistanut sen, että tiettyjä kapea-alaisia tarkkaavaisuustoimintoja pystytään mittaamaan ja määrittämään hyvin tarkkaan. Myös sen, miten adhd:n taustalla olevat hermostolliset muutokset reagoivat kognitiiviseen harjoitteluun, voi määrittää nyt aivojen muotoutuvuuden pohjalta (Salmi ym. 2020).

Perustutkimuksen edistysaskeleita ei ole kuitenkaan vielä voitu täysin ulosmitata terveydenhuollon sovellusten näkökulmasta. Keskeinen syy siihen, miksi adhd:n arviointi edelleen perustuu virheille alttiille kysely- tai haastattelumittareille tarkkojen kokeellisten mittareiden sijaan, on se, että haastavia arjen tilanteita luotettavasti heijastelevia koetilanteita ei ole vielä kyetty luomaan. Tässä juuri nopeasti kehittyvästä peliteknologiasta ja virtuaaliympäristöistä voisi olla korvaamaton apu.

EPELI-pelin leikkihuone, jossa on rummut, leikkivälineitä lattialla, kirjahylly ja sänky. Animaatiokuva.
Epeli-pelissä käyttäjä tekee erilaisia arjen tehtäviä, esimerkiksi leikkii, lähtee kouluun tai siivoaa virtuaalisessa kodissa.

Osallistu pelitutkimukseen!

Olemme tutkimuslaboratoriossani yhteistyössä Peili Vision Oy -yrityksen ja muiden tutkijoiden kanssa kehittäneet tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen näkökulmasta haastavia arkielämän tilanteita simuloivan virtuaaliympäristön, jota kutsumme Epeliksi.

Alustavat tutkimustuloksemme 50:llä tyypillisesti kehittyvällä 9–13-vuotiaalla lapsella, jotka pelasivat Epeliä viittaavat siihen, että pelisuoriutuminen on todellakin yhteydessä tosielämän vaikeuksiin. Tällä hetkellä keräämme samaa peliä hyödyntäen aineistoa samanikäisiltä adhd-lapsilta.

Tavoitteenamme on, että Epelin avulla voidaan ensimmäistä kertaa tarkkaan arvioida tarkkaavaisuuden vaikeuksia monimutkaisessa tosielämää muistuttavassa tilanteessa. Jatkossa voidaan toivottavasti myös pelaamalla kuntouttaa asiakkaita, joiden arkea tarkkaavaisuuden vaikeudet haittaavat.

Voit lukea lisätietoja Epeli-tutkimuksesta.

Teksti: Juha Salmitaivat (ent. Salmi), PST akatemiatutkija, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, perustieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto

Kuvat: Peili Vision Oy

EPELI-pelin olohuone ja keittiösyvennys. Animaatiokuva.
Epeli-pelin huone, jossa voi harjoitella esimerkiksi siivoamista tai muita kotitöitä.