Totta vai tarua etäpuheterapiasta

28.5.2020
Totta vai tarua etäpuheterapiasta

Etäpuheterapia mahdollistaa puheterapian niilläkin paikkakunnilla, joilla ei ole omia puheterapeutteja. Siksi sen suosio kasvaa jatkuvasti. Puheterapeutti Katja Koski kertoo, mitä etäpuheterapiasta on hyvä tietää.

TARUA: Kasvokkain tapahtuva terapia on tehokkaampaa kuin etäpuheterapia.

Puheterapian muoto ei vaikuta sen tehokkuuteen, vaan etäpuheterapialla saadaan yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain tapahtuvalla terapialla. Olennaisen tärkeitä asioita ovat puheterapeutin ammattitaito sekä lapsen ja vanhemman sitoutuminen terapiaan. Mitä sitoutuneempia lapsi ja vanhempi ovat harjoitteluun, sitä parempia tuloksia tulee kummassakin terapiamuodossa. Etäpuheterapiassa voidaan kuntouttaa lähes kaikkia samoja asioita kuin kasvokkain tapahtuvassa terapiassa.

TOTTA: Etäpuheterapia osallistaa vanhempaa enemmän kuin kasvokkain tapahtuva puheterapia.

Etäpuheterapiassa vanhempi hoitaa tekniset asiat, kuten videopuhelun aloittamisen. Lisäksi puheterapeutti tarvitsee vanhempaa omaksi apulaisekseen. Tavallista on, että puheterapeutti ohjaa harjoituksen, jonka vanhempi tekee yhdessä lapsen kanssa. Monet vanhemmat kokevat erittäin myönteisenä, että he pääsevät itse näkemään, mitä puheterapiassa käytännössä tapahtuu. Silloin he osaavat tukea lasta paremmin.

TARUA: Lapsi ei jaksa keskittyä terapiaan tietokoneen ääressä.

Etäterapiassa tilanne on usein rajattu ja ympärillä on vain vähän virikkeitä, mikä auttaa lasta keskittymään. Kokenut terapeutti osaa myös ohjata keskittymistä etänä. Suurin osa lapsista keskittyy etäterapiaan hyvin, kun mukaan luetaan myös ne, joilla on vaikeuksia rauhoittua paikoilleen ja keskittyä tekemiseen. Etäterapiaa täytyy kuitenkin ensin kokeilla, ennen kuin pystyy tietämään, miten lapsi keskittyy.

TARUA: Etäpuheterapia ei sovi kielihäiriöisille lapsille.

Etäpuheterapia sopii erittäin hyvin lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Heidän puheterapiassaan käytetään paljon tehtävätyyppisiä harjoituksia ja leikkejä, joita on helppo tehdä myös etäyhteyden kautta. Tutkimusten mukaan kielihäiriö kuntoutuu yhtä hyvin etänä kuin kasvokkaisessa terapiassa.

TOTTA: Lapset suhtautuvat etäpuheterapiaan eri tavoin.

Osa lapsista on luonnostaan innostuneita tietokoneista, ja heistä on mukavaa tavata puheterapeutti etäyhteyden kautta. Joillekin lapsille tietokone taas voi tuntua vieraalta, ja he saattavat ensimmäisillä terapiakerroilla jäätyä kameran edessä. Silloin puheterapeutti voi rentouttaa tilannetta esimerkiksi ohjaamalla hupsuja harjoituksia tai laittamalla hassut lasit päähän. Myöhemmin terapeutti voi ohjeistaa vanhempaa, miten lapsen voi saada pysymään kameran edessä rennompana. Kun lapsi ehtii tottua etäyhteyden käyttöön, terapia alkaa yleensä tuntua mukavalta.

TOTTA: Etäpuheterapia on vähemmän aikasidonnaista kuin kasvokkainen puheterapia.

Etäpuheterapiassa voidaan käyttää apuna verkkokuntoutusalustaa, jossa on erilaisia harjoituksia. Vanhempi voi tehdä harjoituksia yhdessä lapsen kanssa, videoida ne ja lähettää puheterapeutille. Puheterapeutti kommentoi harjoitusten sujumista ja edistymistä omassa vastausvideoviestissään. Videoviestien etuna on, että harjoittelu ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan. Vanhempi voi tehdä harjoituksen lapsen kanssa vaikka sunnuntai-iltana, kun perheellä on sopivan rauhallinen hetki. Puheterapeutti taas vastaa omalla työajallaan.

TARUA: Etäpuheterapia vaatii paljon tietoteknisiä taitoja.

Jotta etäpuheterapiaa voidaan tehdä, asiakas tarvitsee tietokoneen, mikrofonin ja kameran. Laitteet ja ohjelmat on suunniteltu helppokäyttöisiksi, ja puheterapeutti neuvoo niiden käytössä. Yleensä kaikki tarvittavat tekniset seikat opitaan parin ensimmäisen terapiakerran aikana, minkä jälkeen niihin ei enää tarvitse käyttää aikaa.

TOTTA: Tietoturvaan täytyy kiinnittää huomiota.

Puheterapeuttien käyttämät laitteet ja ohjelmistot ovat yleensä hyvin turvallisia. Sen sijaan ihminen itse voi varomattomalla käytöksellä aiheuttaa tietoturvaongelman. Vanhemman on tärkeää tiedostaa, että sähköpostin välityksellä toimivassa yhteydenpidossa lapsesta kannattaa puhua korkeintaan etunimen ensimmäisellä kirjaimella. Myöskään lapsen sosiaaliturvatunnusta ei saa lähettää. Vaarana on, että tiedot voivat päätyä vääriin käsiin.

Asiantuntijana jutussa toimi johtava puheterapeutti Katja Koski Äännekoulusta.

  • Teksti: Hanna Vilo
  • Kuva: Mostphotos