Musiikin vaikutuksia lasten kielenkehitykseen ja oppimiseen on tutkittu viime vuosina paljon. Kaikenlainen musisointi ja myös muskarissa käyminen vahvistavat lapsen taitoja.
TOTTA: Musiikki vaikuttaa kielenkehitykseen
Monet tutkimukset viittaavat siihen, että musiikkiharjoittelulla on vaikutuksia kielellisiin taitoihin, muun muassa sanojen erotteluun, äänteiden käsittelyyn, kielelliseen muistiin ja lukutaitoon. Lisäksi puheen erottelu taustamelussa ja vieraan kielen lausuminen sujuu tutkimusten mukaan paremmin musiikkia harrastaneilla lapsilla.
Iloinen uutinen on, että musiikkiharjoittelun ei tarvitse välttämättä olla musiikkiopistossa tapahtuvaa soitinharjoittelua, vaan kaikenlainen aktiivinen ja usein toistuva musisointi näyttää vahvistavan kielikykyjä.
TOTTA: Muskarissa käynti on hyödyllistä
Muskari on useimmista lapsista mukavaa yhdessäoloa mukavan aikuisen ohjauksessa. Vastikään tehdyssä suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että useamman vuoden muskarissa käynti vahvistaa lasten äänteiden käsittelyn taitoja ja sanavarastoa.
Tämä saattaa johtua siitä, että laulaminen ja soittaminen terävöittävät lasten kuulokykyjä, ja toisaalta laulujen kautta lapset kuulevat ja toistavat uusia sanoja. Näin sanojen merkitys vahvistuu kehittyvissä aivoissa.
TOTTA: Lapselle ja lapsen kanssa kannattaa laulaa kotona
Jo vauvalle kannattaa laulaa. Samanaikainen laulu ja liike lisää vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja saattaa näin vahvistaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta. Kaikenlainen usein tapahtuva musiikkitoiminta – myös yhdessä laulaminen kotona – parantaa lisäksi lasten kuulotaitoja, joka taas vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen.
TARUA JA TOTTA: Pelkkä musiikin kuuntelu vahvistaa kielellisiä taitoja
Musiikin kuuntelun vaikutuksista on monenlaisia tutkimustuloksia: esimerkiksi musiikin tahdissa liikkuvien vauvojen aivojen kuulovasteet kasvoivat, toisin kuin vauvojen, jotka leikkivät musiikin vain soidessa taustalla. Toisaalta taas afasiapotilaiden kuntoutuksessa musiikin kuuntelun on havaittu auttavan toipumista.
Joka tapauksessa musiikin kuunteleminen vaikuttaa vireystilaan ja mielialaan, jotka taas vaikuttavat kaikkeen oppimiseen. Siis musiikki soimaan kotonakin!
TARUA: Klassinen musiikki on aivoille parempaa kuin muut musiikin lajit
Musiikin hyvät vaikutukset aivoihin eivät riipu musiikin lajista. Esimerkiksi syvään juurtunut käsitys Mozartin musiikin älykkyyttä parantavasta vaikutuksesta on kumottu myöhemmissä tutkimuksissa. Nopeatempoinen musiikki voi kyllä parantaa vireystilaa, ja tätä kautta suoritusta, mutta musiikkityylillä ei ole merkitystä.
Sekä vireystilan kohottamisen että muun musiikin hyvien vaikutusten saamiseksi tärkeämpää näyttää olevan se, että musiikki on kuulijalleen mieluista. Kukapa haluaisi kuunnella pitkiä aikoja musiikkia, josta ei pidä!
TARUA JA EHKÄ TOTTA: Musiikki vaikuttaa älykkyyteen ja matemaattisiin taitoihin
Joidenkin tutkimusten mukaan musiikkiharrastus vaikuttaa lasten älykkyyteen. Näitä tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu niiden tutkimusmenetelmistä. Enemmän näyttöä onkin siitä, että musiikkia harrastavat lapset tulevat keskimäärin erilaisesta taustasta kuin muut ikätoverinsa.
Matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten ei ole todettu olevan keskimäärin sen musikaalisempia kuin muidenkaan tai toisinpäin. Tutkimusnäyttö ei myöskään tue ajatusta siitä, että musiikin harrastaminen vaikuttaisi matemaattisiin taitoihin.
TARUA: Vain musikaaliset lapset ja aikuiset hyötyvät musisoinnista
Monissa kielen ja musiikin yhteyksiä selvittävissä tutkimuksissa lapset on jaettu eri harrastusryhmiin satunnaisesti, ja näyttääkin siltä, että musisoinnin hyödyt näkyvät kaikenlaisissa lapsissa.
On myös hyvä muistaa, että ei ole mitään selkeää tapaa jaotella ihmisiä musikaalisiin ja ei-musikaalisiin: musiikillisiin – niin kuin muihinkin – taitoihin vaikuttaa synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi kiinnostus ja harjoittelun määrä. Täysin epämusikaalisia ihmisiä on hyvin vähän. Arviolta vain noin 4 % ihmisistä ei kykene lainkaan erottelemaan sävelkorkeuksia toisistaan.
TOTTA: Musiikki vahvistaa vuorovaikutustaitoja
Samassa rytmissä liikkuminen lisää sekä lasten että aikuisten auttamishalua. Jo hyvin pienet lapset auttavat tutkimusten mukaan mieluummin niitä lapsia ja aikuisia, joiden kanssa ovat musisoineet yhdessä tai vain pomppineet samassa rytmissä.
Myös aikuisten tiedetään suhtautuvan toisiinsa positiivisemmin ja tekevän mieluummin yhteistyötä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa ovat aiemmin liikkuneet tai laulaneet samassa rytmissä. Muskarit, kuorot, orkesterit, harrastajabändit, yhteislauluillat ja yhteiset konserttikokemukset siis kunniaan!
- Teksti: Tanja Linnavalli, aivotutkija, FM, musiikkipedagogi, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto
- Kuva: Shutterstock