Vanhemmat mukaan digimaailmaan

11.3.2022
Vanhemmat mukaan digimaailmaan

Digistä ei tulisi tehdä perheessä ikävää asiaa, vaan ottaa sen hyödyt käyttöön yhdessä. Myös lapsen kielen kehitystä voi tukea digilaitteiden avulla.

Lapset ovat syntyneet digimaailmaan ja suhtautuvat siihen yleensä yhtä mutkattomasti kuin kaikkeen muuhunkin. Digin tulisi olla perheen yhteinen asia eikä perhettä erilleen vetävä juttu. Mukana oleminen ei kuitenkaan tarkoita, että sulkisi silmänsä mahdollisilta haitoilta, vaan ettei siitä tee demonia”, sanoo kasvatustieteen apulaisprofessori Pekka Mertala Jyväskylän yliopistosta.

Digitaalinen maailma on osa lapsen jokapäiväistä elämää, joten on haitallista, jos siihen suhtautuu yksinomaan pahana asiana. Aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa lapsen digimaailmaan.

”Välillä mediassa keskitytään kovasti siihen, että digielämä on pahasta lapselle ja lapsen kasvulle, jolloin syyllistetään vanhempia vahvasti. Lasten kasvattajillakin voi olla kapea-alainen kuva pelaamisesta sekä siitä kaikesta muusta, mitä teknologia mahdollistaa”, kertoo
puheterapeutti Hannele Merikoski Aivoliitosta.

Merikoski näkeekin ongelmana, etteivät lasten kasvattajat osaa usein kunnolla hyödyntää digimaailmaa. Myös kriittinen medialukutaito voi olla puutteellista. Jos aikuinen ajattelee, ettei digimaailma ole oma juttu, kannattaa innostumista sitä kohtaan opetella.

”Vanhemmilla ei ole välttämättä mitään käsitystä, mitä vaikkapa pelimaailmassa tapahtuu. Pelissä voi olla valtavasti etukäteissuunnittelua, erilaisten strategioiden haltuun ottamista, vuorovaikutusta ihmisten kanssa eri puolelta maailmaa ja huimaa englanninkielen käyttöä”, sanoo Merikoski.

Jos digimaailma ei ole tuttu, sitä kannattaa alkaa ottaa haltuun aloittaen yhdestä sovelluksesta kerrallaan. Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen sivuille on koottu lapsille sopivia sovelluksia, joista voi aloittaa.

Digin hyödyt käyttöön

Merikoski ja Mertala kannustavat aikuista olemaan kiinnostunut lapsen ajasta digimaailmassa. Kun luo tilanteita, joissa lapsella on mahdollisuus kertoa hänelle tärkeistä digitaalisista asioista, oppii lapsesta uusia asioita.

”Yhdessä tutkimuksessa havaitsimme, että päiväkodissa yhden lapsista luultiin pelaavan Minecraft-peliä, koska lapset piirsivät porukalla pelin hahmoja ja leikkivät jatkuvasti siihen liittyviä leikkejä. Näin ei kuitenkaan ollut, lapsi ei ollut kyseistä peliä pelannut vaan siitä oli tullut niin kiinnostava ilmiö”, kertoo Mertala.

Merikoski ohjaa ja neuvoo puheterapeuttina perheitä, nuoria ja aikuisia, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Hän tunnustautuu digi-innostujaksi, joka on omassa työssään nähnyt miten digitaalisten laitteiden käytöstä voi myös tulla perheen yhteinen kiva asia ja miten
paljon digi voi opettaa uusia asioita.

”Tietotekniikan mahdollisuudet ovat rajattomat niin pahassa kuin hyvässä. Tietotekniikka on huono isäntä, mutta hyvä renki. Aikuisten tehtävä onkin viitoittaa sellainen tie, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen ja luovuuden tietotekniikan avulla.”

Kun lapsi kertoo, mistä on digimaailmassa kiinnostunut, aikuinen voi miettiä sen jälkeen, miten sitä voisinhyödyntää. Jos lapsella on kehityksellinen kielihäiriö tai muuten puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä vaikeuksia, tablettitietokone on erityisen hyvä väline, jonka avulla voi piirtää ja käyttää kuvia.

”Puhumaton pikkuveli otti kesälomareissulla hirveästi kännykällä kuvia. Hän teki sitten isoveljen kanssa näistä kuvista yhteisen videon, siitä tuli sisarusten kesken yhteinen kiva juttu”, vinkkaa Merikoski.

Turvallisesti aikuisen kanssa

Digitaalisen median haitallisista puolista puhuttaessa Mertala huomauttaa, että digitaalinen mediakulttuuri ei ole muusta maailmasta erillinen osa. Jos lapsen hyvinvointi on hyvällä tolalla, hänellä on vähemmän syitä toimia haitallisesti myös digitaalisessa maailmassa. Hyväksyntää ei tarvitse hakea netistä, jos lapsella on hyvä itsetunto.

”Silloin kannattaa huolestua, jos ollaan lähdössä ulos retkelle kivaan paikkaan kuten huvipuistoon, eikä lapsi halua tulla mukaan vaan haluaisi jäädä pelaamaan. Jos pelaamisesta on tullut addiktio, sen kyllä huomaa”, muistuttaa Merikoski.

Merikoski muistelee, että parikymmentä vuotta sitten televisio, lehdet ja lastenkasvatusoppaat olivat täynnä juttuja siitä, kuinka lelut ovat pahasta. Nykyään syyllistyksen aiheena on digi.

”Me mahdollistamme myös tietotekniikan turvallisen hyödyntämisen, jos me kehitämme itseämme osaaviksi aikuisiksi.”

  • Teksti: Annina Ranimo
  • Kuva: Mostphotos