Virtuaalitodellisuus luo uusia mahdollisuuksia adhd:n arviointiin

11.3.2022
Virtuaalitodellisuus luo uusia mahdollisuuksia adhd:n arviointiin

Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään yhä enemmän lääketieteellisessä tutkimuksessa. Se avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia käyttäytymisen arviointiin tosielämän tilanteissa sekä kotona tehtäviin kuntoutusharjoituksiin.

Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kansainvälinen lääketieteellinen tutkimus yleistyy nopeasti. Esimerkiksi PubMed-tietokannassa (ulkoinen linkki) tuhannen vuosittaisen tutkimuksen raja ylitettiin vuonna 2017, ja vuonna 2021 julkaistiin jo yli 2 600 tutkimusta. Taustalla on viihdepelituotannon kasvun mahdollistamat teknologiset edistysaskeleet ja lisääntyvä tietoisuus näiden mukanaan tuomista uudenlaisista mahdollisuuksista terveydenhuollossa.

Erityisesti aivotutkijat ovat korostaneet tutkimustehtävien luonnollisuuden merkitystä. Aalto yliopiston lippulaivahanke aivoAALTO (2009–2014) teki aikanaan pioneerityötä tällä alalla hyödyntämällä esimerkiksi elokuvia ja videopelejä. Virtuaalitodellisuus avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia käyttäytymisen arviointiin tosielämän tilanteissa.

Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus tutkimuskohteena

Kokeellisen psykologian perinteessä arviointitehtävistä on ollut tapana tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti tulkittavia, mikä on rajoittanut niiden roolia esimerkiksi diagnostiikassa. Tosielämässä tarkkaavaisuus ja siihen kytköksissä oleva toiminnanohjaus, joka toimii ”orkesterin johtajana” useille eri kognitiivisille toiminnoille, toimivat osana yksilön ja ympäristön välistä jatkuvaa vuorovaikutusta.

Tarkkaavaisuuden avulla ihminen valitsee olennaisen osan ympärillä olevasta tiedosta tarkemman huomion kohteeksi ja suuntaa huomiotaan eri kohteiden välillä. Toiminnanohjaus liittyy esimerkiksi tavoitteellisten toimintojen käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja suunnitteluun sekä houkutusten ja impulssien välttämiseen.

Professori Matti Laineen johtama BrainTrain-hanke Åbo Akademissa selvitti vuosina 2015–2018 kattavasti maailmalla käytössä olevien tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kokeellisten mittareiden ominaisuuksia. Jotain kuitenkin puuttui – monen eri kognitiivisen toiminnon koordinoitua yhteistyötä kuvaava tehtävä, jonka avulla voitaisiin kuvata jokapäiväistä tavoitteellista käyttäytymistä.

EPELI-virtuaalitodellisuustehtävän kehitystyö alkoi, kun professori Matti Laine Åbo Akademista, akatemiatutkija Juha Salmitaival Aalto-yliopistosta ja psykologi Erik Seesjärvi HUSista istuivat aikanaan saman pöydän ääreen Peili Vision Oy:n virtuaalitodellisuusasiantuntijoiden kanssa. Kyseessä on maailman ensimmäinen lapsille suunnattu virtuaalitodellisuustehtävä, joka mittaa monimutkaisissa arjen tilanteissa tapahtuvaa tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta.

Viisi uutta tutkimusmittaria

Joulukuussa 2021 julkaistiin Seesjärven väitöskirjan ensimmäinen osatutkimus, jossa todennettiin EPELIssä suoriutumisen yhteys vanhemman arvioimiin arjen toiminnanohjausvaikeuksiin.

Tutkimuksessa raportoitiin myös viisi uutta mittaria tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien tunnistamiseen, jotka erottelivat selvästi adhd- ja verrokkitutkittavat omiin ryhmiinsä. Yhteistarkastelussa näiden mittareiden erottelutarkkuus oli noin 88 %, jota voidaan pitää varsin korkeana.

Tässä tutkimuksessa kohteena oli adhd, mutta vastaavalle menetelmälle on käyttöä myös monissa muissa tapauksissa, joissa tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen häiriöiden selvittely on keskiössä (mm. autismi, epilepsia, aivovammojen jälkitilat, monimuotoiset kehityshäiriöt, psykoosisairaudet ja ikääntymiseen liittyvät aivosairaudet).

Virtuaalitodellisuus osaksi arviointia ja kuntoutusta

Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä HUSissa virtuaalitodellisuus on hiljattain otettu käyttöön osana neuropsykologisia tutkimuksia. Lupaavien tutkimustulosten ja kokemusten pohjalta olemme myös alkaneet selvittää, voisiko virtuaalitodellisuus jatkossa tukea myös lasten kuntoutusta ja tarjota siihen uudenlaisia mahdollisuuksia.

Virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää kotikuntoutukseen, jonka avulla harjoittelun määrää voidaan merkittävästi lisätä. Peli voi antaa välittömän myönteisen palautteen, joka kannustaa yrittämään parhaansa. Etänä tapahtuva kuntoutus voisi tarjota tukea erityisesti isojen kasvukeskusten ulkopuolella asuville, lisäten palveluiden saatavuutta.

Teknologia kehittyy kovaa vauhtia, ja kenties lähitulevaisuudessa se tarjoaa arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi myös apua arjen tilanteisiin ohjaten lapsen huomiota pois vääristä asioista ja kannustaen myönteiseen käyttäytymiseen hauskalla tavalla.

Eerik Seesjärvi, Jasmin Puhakka, Eeva T. Aronen et al. 2021. Quantifying ADHD Symptoms in Open-Ended Everyday Life Contexts With a New Virtual Reality Task. (ulkoinen linkki).

  • Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan tarkkaan arvioida käyttäytymistä monimutkaisissa tosielämää muistuttavissa tilanteissa.
  • Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi pään, kehon ja silmien liikkeitä sekä pelimaailman tuottamaa tietoa ympäristössä olevista esineistä ja niiden kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
  • EPELI tunnistaa tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet adhd-lapsilla.
  • Selvitämme tällä hetkellä menetelmän mahdollisuuksia osana terveydenhuollossa tapahtuvaa arviointia.

Teksti:

  • Erik Seesjärvi, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, psykologian laitos ja neuropsykologi, HUS lastenneurologia
  • Juha Salmitaival, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos

Kuva: Copyright Peili Vision Oy