Siirry sisältöön

Minna Huotilaisen kolumni: Vuorokausirytmi on kello aivoissamme

15.3.2021
Minna Huotilaisen kolumni: Vuorokausirytmi on kello aivoissamme

Aivoissamme on monta kelloa – siis hermoverkostoa, jotka reagoivat ajan kulumiseen ja muokkaavat toimintaamme sen mukaisesti. Ehkä tärkein näistä kelloista on vuorokausirytmi, ja sen mekanismit ovat todella syvään juurtuneet elimistöömme.

Kellon tehtävä on tärkeä: ihmisen pitää nukkua, mutta nukahtaa ei voi milloin vaan ja missä vaan (ajattele, jos nukahtaisit kesken koulutunnin tai vaikka pyörällä ajaessasi).

Vuorokausirytmikello yrittääkin pitää tarkkaan kirjaa siitä, mikä aika päivästä nyt on ja koska olisi se sopiva hetki nukahtaa. Ja kun nukkumispaikka on tuttu ja rauhallinen, vuorokaudenaika on oikea, ja nukkumaan menijä on sopivasti väsynyt, tapahtuu ihme: Ihminen nukahtaa uneen, jonka aikana aivot säätelevät univaiheita kevyen ja syvän unen ja REM-unen välillä sujuvasti vaihdellen.

Aamulla aivoissa on uutta selkeyttä: opitut asiat muistuvat mieleen, pikku harmeihin ei juututa pyörimään, keskittyminen sujuu niin hyvin, että itseäkin hämmästyttää, ja mieliala on kohonnut. Aivot ovat saaneet valmiiksi tärkeitä unenaikaisiatehtäviään, ja se näkyy!

Mistä aivot tietävät, paljonko kello on? Nämä ikiaikaiset mekanismit eivät juuri viisarikelloista piittaa, vaan ne luottavat valoon ja aktiivisuuteen. Läpi ihmiskunnan historian, lukuun ottamatta viimeistä reilua sataa vuotta, valonamme on ollut aurinko aamusta iltaan ja hyvin himmeät tulen hohteet auringon laskettua.

Liikkumista on tapahtunut päivällä paljon, on tehty raskaita töitä ulkona, hakattu halkoja, kannettu vettä ämpärillä, ja illan tullen istahdettu alas kevyempiin puhdetöihin. Luonnonvalo ja aktiivisuus ovat siis olleet hyvin luotettavia ajan ennustajia, ja niitä vuorokausirytmikello käyttää päätelmissään.

Uni häiriintyy, jos hämäämme vuorokausirytmikelloa. Jos emme menekään ulos, jossa valaistus luonnollisesti vaihtelee ja keho liikkuu, vaan istumme sisällä ruutujen edessä aamusta iltaan, ei hyvää unta oikein voi saavuttaa. Olisi reilua, jos jokainen pääsisi päivällä ulos liikkumaan riittävästi.

  • Minna Huotilainen, kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto
  • Kuva: Mostphotos

 

Lisää aiheesta

  • Iloa, haasteita ja sovittelua

    7.10.2022

    Kun perheen nuorimmaisella on kehityksellinen kielihäiriö, arki on haasteellista kaikille. Äiti Susanna Jansénin mielestä kokonaisuus on silti vahvasti plussan puolella.

  • Vanhemman adhd voi aiheuttaa haasteita koko perheen arkeen

    10.12.2021

    Vanhemman adhd:llä on vaikutuksia koko perheeseen. Aikuisen on ensin saatava hallintaan oman adhd:nsä aiheuttamat haasteet, jotta hän pystyy ohjaamaan ja tukemaan lastaan.

  • "Kansakunnan hyvinvoinnin rakentaminen innostaa minua"

    7.6.2021

    Aivoliiton uusi toiminnanjohtaja Mika Pyykkö on tehnyt pitkän uran terveys- ja hyvinvointiasioiden parissa. Hän kertoo valmistautuvansa innokkaasti seuraavaan rutistukseensa.

  • Kelan kuntoutuksesta tukea adhd:n kanssa eläville

    31.3.2021

    ”Kun pään sisällä olisi auki 1000 televisiokanavaa”. ”Aloitat yhden ja teet lopulta kolmea asiaa, etkä saa mitään valmiiksi”. ”Kuuntelen, mutta huomaan ajattelevani muita asioita”.

  • Arki, rutiinit ja parisuhde perheessä

    15.3.2021

    Arki nepsy-oireisen lapsen kanssa on aivan omanlaistaan, ja sitä ulkopuolisen on joskus vaikea ymmärtää. Rutiineja ja toistoa tarvitaan isommankin lapsen kanssa. Tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa, koulumatkat venyvät, ja usein kaverisuhteissakin tarvitaan vanhempien tukea. Missä välissä sitä ehtisi ajatella parisuhdettaan?

  • Luovuutta ja vilkkautta

    15.3.2021

    Tubettaja Deatan eli Mikael Hertellin äiti Tarja Lintunen kertoo, millaisia asioita pojan adhd on perheeseen tuonut.

  • Uuvuttaako palvelupilvi?

    11.12.2020

    Erityislapsen vanhempi joutuu sukkuloimaan loputtomassa palvelupilvessä. Asiaa tutkineen tutkijatohtorin Ulla Särkikankaan mielestä palveluntuottajien olisi syytä tunnistaa ilmiö paremmin. Silloin ongelmat voitaisiin myös ratkaista.

  • Rutiinit ovat tärkeitä arjessa ja lomalla

    11.12.2020

    Ennakointi on Herralan perheessä kaiken perusta – niin arjessa kuin lomallakin. Rutiinit ovat tärkeitä, ne ylläpitävät järjestystä ja luovat turvaa.

  • Adhd kaiken ikää

    9.10.2020

    Adhd:hen liittyy paljon yleisiä uskomuksia, kuten esimerkiksi, että adhd:tä ilmenee vain pojilla tai adhd paranee aikuisiällä. Miten on?

  • Positiivinen asenne kantaa

    9.10.2020

    Pulkkisten perheen vahvuuksia ovat yhteen hiileen puhaltaminen ja huumori. Niin vanhemmat kuin lapsetkin auttavat ja tukevat toisiaan parhaansa mukaan.