Vuorovaikutus on kuin tanssia

28.5.2020
Vuorovaikutus on kuin tanssia

Sillä, miten olet päivittäin vuorovaikutuksessa lapsesi kanssa, on ainutlaatuinen merkitys lapsesi kielellisille taidoille.

Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen on todettu selittävän lapsen myöhempiä taitoja, esimerkiksi puheen ymmärtämisen tasoa. Vuoroparien määrä vaikuttaa olevan keskeistä lapsen taitojen kehittymiselle. Vuoropari tarkoittaa sitä, että lapsi ja aikuinen vastaavat toistensa ilmaisuihin vuorotellen. Vanhempi vastaa lapsen aloitteeseen, lapsen vuoro on taas tämän jälkeen ja niin edelleen.

Hiljattain julkaistu Gilkersonin ja kumppaneiden seurantatutkimus osoitti, että mitä enemmän vuoropareja vanhemman ja lapsen välillä oli lapsen ollessa pieni, sitä paremmat taidot lapsella oli kymmenen vuoden kuluttua.

Hyvä uutinen on se, että vuorovaikutuksen valjastaminen kielellisten taitojen tukemiseksi on helppoa ja tulee monelta aivan luontaisesti. Seuraavia keinoja voit soveltaa lapsesi kanssa, olipa hänellä kielellisiä vaikeuksia tai ei.

Vastaa lapsen aloitteeseen. Vauvan aloitteet ovat eleitä ja ääntelyä, lapsen aloitteet kielellisiä tai ei-kielellisiä. Jatka lapsen aloittamasta aiheesta. Anna vastauksesi jälkeen vuoro taas lapselle.

Mukauta omaa ilmaisuasi lapsen kielelliseen tasoon. Käytä lyhyitä lauseita. Esimerkiksi 1-vuotiaiden kanssa käytä parin sanan lauseita. Lapsen kielellisten taitojen kasvaessa voit käyttää kolmen, neljän sanan lauseita. Käytä pienten lasten kanssa tuttua sanastoa. Muista myös äänenpainon vaihtelu.

Kerro lisää lapsen aloittamasta aiheesta ja kysy lapselta kysymyksiä siitä. Tuo lisää tietoa aiheesta, jossa lapsen mielenkiinto on. Jutelkaa lasta kiinnostavasta aiheesta.

Sano lapsen tuottama ilmaus pidemmässä tai oikeakielisessä muodossa, jos lapsi puhuu vielä lyhyin tai osin virheellisin lausein. Tämä niin kutsuttu uudelleentuotto tarjoaa lapselle mallin siitä, mitä hän itse koettaa sanoa, muttei vielä aivan pysty. Kun lapsi sanoo “intu puu”, voit sanoa esimerkiksi “joo, lintu istuu puussa”.

Pidä tauko ja odota. Nämä ovat toimivia keinoja kannustaa lasta ilmaisemaan itseään enemmän. Kun lapsi aloittaa jostakin aiheesta, vastaa lapselle ja jatka samasta aihepiiristä. Tämä toimii erityisen hyvin noin 4–5-vuotiaiden lasten kanssa kuvakirjaa lukiessa. Käännä sivu, mutta älä sano mitään vaan odota lapsen aloitetta. Reagoi siihen, mistä lapsi on aloittanut. Pyydä lasta tämän jälkeen kertomaan lisää tai kysy lapselta kysymys asiaan liittyen.

Varmista jaettu tarkkaavaisuus. Jaettu tarkkaavuus tarkoittaa sitä, että teidän molempien huomio kiinnittyy samaan asiaan, olipa se kirja, jota luette, tai muu yhteinen tekeminen. Missä on lapsen kiinnostus ja huomio, siellä on hänen motivaationsa ja oppimiskykynsä. Lähde siis rohkeasti tutkimaan maailmaa lapsen kanssa, vaikka lapsen kiinnostus olisi siinä vaiheessa esimerkiksi maahan tarrautuneessa purukumissa.

Visuaalisten keinojen käyttö puheen ymmärtämisen ja tuoton tukena kannattaa. Näitä ovat eleet, ilmeet, osoittaminen sekä konkreettisten esineiden käyttö. Myös kuvien käyttö tai asian piirtäminen voivat auttaa lasta ymmärtämään paremmin. Mikäli lapsesi ei vielä puhu, tarjoavat kuvat lapselle keinon ilmaista itseään. Lapsi voi esimerkiksi valita kuvien avulla kahden vaihtoehdon välillä.

Vuorovaikutus on kuin tanssia, jossa osaavampi kumppani seuraa lapsen vientiä. Vanhemman tehtävä on olla herkkä lapsen vuorovaikutusaloitteille ja luoda turvallinen ja lämmin tunnelma.

Arjessa on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota vuorovaikutustilanteita, jotka tukevat lapsen taitoja. Ole siis tietoinen käyttämästäsi kielestä ja tavastasi olla vuorovaikutuksessa. Lapsellasi on siten upea mahdollisuus kehittyä kielellisesti yhä paremmin.

  • Teksti: Sirpa Tarvainen
  • Kuva: Mostphotos

Kirjoittaja on laillistettu puheterapeutti ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla. Väitöskirjan aihe on puheen ymmärtämisen kuntoutus lapsilla ja nuorilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai kielellisiä vaikeuksia.

Lähde: Gilkerson, J., Richards, J. A., Warren, S. F., Oller, D. K., Russo, R., & Vohr, B. (2018). Language Experience in the Second Year of Life and Language Outcomes in Late Childhood. Pediatrics, 142(4), e20174276. https://doi.org/10.1542/peds.2017-4276