
Lapsen kouluvaikeuksien ilmaantuessa vanhemmat ovat usein neuvottomia ja huolissaan. Lapsen tilannetta voidaan helpottaa keskustelemalla asioista ja ottamalla käyttöön kotikonsteja koululaisen auttamiseksi.
Oppimisvaikeuksien lisäksi tarkkaavuuteen, tunne-elämään tai fyysiseen vointiin liittyvät tekijät hankaloittavat usein koulunkäyntiä. Vanhemmat ovat avainasemassa ongelmien huomaamisessa.
Kouluvaikeudet voivat näkyä kotona esimerkiksi siten, että lapsi tuskastuu toistuvasti läksyjä tehdessään tai hänen olemuksensa on poikkeuksellisen ärtynyt, kouluun lähtemiseen liittyy vatsakipuja, lapsi ei halua lähteä kouluun tai hän puhuu koulusta toistuvasti kielteiseen sävyyn.
Jos tällaisia merkkejä ilmaantuu, on ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat pysähtyvät rauhassa keskustelemaan lapsen kanssa. On hyvä rakentaa arkeen säännöllisiä hetkiä, jolloin lapsella on mahdollisuus huolien kertomiseen turvallisessa ilmapiirissä.
Esimerkiksi joka ilta toistuvat jutteluhetket tarjoavat lapselle tai nuorelle mahdollisuuden puhua asioistaan. Myös yhteisen tekemisen lomassa on usein helpompi jutella. Kun lapsi kertoo huolistaan, on tärkeää kuunnella tarkasti keskeyttämättä tai hoputtamatta.
On myös tärkeää luoda lapselle varmuutta siitä, että hän on tullut kuulluksi ja että vanhemmat auttavat. Siksi tulee sopia siitä, mitä lapsi voi tehdä ja mitä aikuiset voivat tehdä. Lapsen kohdalla tulee huomioita, mitä häneltä voidaan odottaa tai vaatia. Pidä kiinni sovitusta. Kerro lapselle, että häntä voidaan auttaa.
Lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen
Lukivaikeuden taustalla on tyypillisesti sananlöytämisen vaikeutta. Siksi lapsen tulisi kohdata kirjoitettua tekstiä mahdollisimman paljon. Lukuinnon löytymisessä on keskeistä etsiä lapselle kiinnostavaa lukemista. Silläkin on merkitystä, että luettava materiaali on sopivan lyhyttä ja sopivaa kirjasinkokoa. Lukuintoa voi tukea lukemalla lapselle ääneen häntä kiinnostavia kirjoja. Yhteisellä lukuhetkellä voi lisäksi lukea lapsen kanssa vuorotellen ääneen sopivan mittaisia tekstimääriä.
Vanhemmat voivat tukea myös lapsen ymmärtämisen taitoa. Lasta voi ohjata lukemaan otsikon ja miettimään omin sanoin, mitä se tarkoittaa. Häntä on hyvä ohjata katsomaan kuvat ja taulukot. Sen jälkeen voidaan pohtia, mitä ne kertovat ja mitä niiden avulla voi muistaa. Jos tekstissä on vaikeita sanoja, on tärkeää selvittää, mitä vaikea sana tarkoittaa.
Tekstin lukemisessa lasta ohjataan lukemaan kappale ja miettimään, mitä siinä sanotaan. Teksti kannattaa lukea uudelleen, jos lapsi ei ymmärrä sitä. Läksytilanteissa voi näyttää lapselle kohdan, mistä vastaus löytyy. Näin helpotetaan hieman läksyurakkaa, mutta lapsi pääsee silti harjoittelemaan luetun ymmärtämisen taitoa.
Sanojen oikein kirjoittamisen harjoittelussa lasta kannattaa pyytää tavuttamaan kirjoitettava sana ja kirjoittamaan se tavu kerrallaan. Lopuksi kirjoitettu sana on hyvä tarkistaa tavuittain. Jos lapsen on vaikea keksiä tarinaan kirjoitettavaa, häntä voi auttaa apukysymyksillä: kuka tekee, mitä tekee, millainen henkilö on kyseessä, minne tapahtumat sijoittuvat.
Jos lapsen on vaikea päästä tarinan kirjoittamisessa alkuun, häntä kannattaa pyytää kertomaan ensin, mitä tarinassa voisi tapahtua.
Laskemisen taitojen tukeminen
Matematiikan vaikeudet voivat johtua useasta eri syystä ja näyttäytyä hyvin erilaisina eri lapsilla. Seuraamalla lapsen suoriutumista läksyistä saa käsityksen siitä, mikä sujuu ja mihin hän tarvitsee tukea.
Sujuvaa päässälaskutaitoa voi tukea esimerkiksi pelaamalla lapsen kanssa pelejä, joissa tarvitaan laskemista. Hyviä pelejä ovat esimerkiksi Yatzi ja Laske ja lastaa. Moniin peleihin voi myös lisätä laskemista. Esimerkiksi Afrikan tähteä voi pelata kahdella nopalla. Lasta voi myös rohkaista kauppaleikkeihin ja leikkirahan käyttämiseen. Isompaa lasta kannatta kannustaa kauppa-asioille.
Mittaamisen harjoittelu, kuten leipominen tai mitan käyttö on osa matematiikkaa. Lapsen kanssa voi mitata minkä pituinen on lipasto tai matka omasta huoneesta olohuoneeseen. Lukumääriä voi opetella leikkien, esimerkiksi pikkuautoja laskemalla tai kysymyksin ”Montako meitä on yhteen, jos mummo ja pappa tulevat kylään?”
Kertotaulun opettelu vaatii usein toistoa ja kertausta. Niistä voi tehdä vaikka muistipelikortteja, kysymyksiä automatkoilla tai keksiä muistisääntöjä: ”kuus kertaa kuus”, kukko huus ”kolkytkuus”.
Yhteistyö tärkeää
Vanhempien ja opettajien yhteistyö on tärkeää, kun lapsen koulunkäynnissä ilmenee vaikeuksia. Jos vanhempia huolestuttaa jokin asia, siitä kannattaa jutella lapsen opettajan kanssa. Asian yhteinen miettiminen usein helpottaa ja samalla asiaan voi löytyä apua.
Jos esimerkiksi läksyt ja kokeisiin valmistautuminen vievät liian ison osan lapsen vapaa-ajasta tai ne aiheuttavat usein riitoja perheessä, on syytä pysähtyä miettimään lapsen koulutyön määrää.
Yhdessä opettajan kanssa voi esimerkiksi miettiä, millaisia tehtäviä ja miten paljon kerrallaan lapselle on niitä hyvä antaa. Lisäksi voi olla tarpeen miettiä, miten vaikean taidon oppimista voisi tukea. Jos läksyihin menee liikaa aikaa tai tunnekuorma on liian iso, koululla on erilaisia keinoja auttaa.
Koulun kolmiportainen tuki antaa mahdollisuuden rakentaa lapselle yksilöllisiä tukitoimia. Vanhempien ja opettajien tukena koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, ja tarvittaessa lapsi voidaan ohjata jatkotutkimuksiin.
- Teksti: Johanna Heinonen, PsL ja Nina Kultti-Lavikainen, PsL, Lastentutkimusklinikka; Niilo Mäki Instituutti/Jyväskylän perheneuvola
- Kuva: Shutterstock